Hyppää sisältöön

Usein kysyttyä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä

Kokoamme kysymyksiä ja vastauksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Palsta täydentyy RYHTI-hankkeen edetessä.

Miksi tarvitaan uusi alusta ja tietojärjestelmä? 

Asukkaiden muuttuvat tarpeet, kehittyvä yrittäjyys ja uudistuva hallinto edellyttävät uusia palveluja ja helposti saavutettavaa tietoa. Uusi järjestelmä tarvitaan, jotta yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeä rakennettuun ympäristöön liittyvä tieto saadaan ajantasaisena ja luotettavasti käyttöön. 

Rakennettuun ympäristöön, kuten rakennuksiin ja muuhun infraan, liittyy runsaasti tietoa, jota omistajat, yrityselämä ja päätöksenteko tarvitsevat. Näitä ovat muun muassa erilaiset rakennus-, kaava- ja tilatiedot sekä tieto kulutuksesta. Nykyisin tiedot hajautuvat useisiin eri järjestelmiin, ja ne on tallennettu eri muodoissa. Tietojen käyttö on hankalaa, sillä tiedot ja järjestelmät eivät toimi yhteen. Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla.  

Muutoksen poliittinen tahtotila on kirjattu hallitusohjelmaan. Ongelmaan tartutaan nyt ja rakennetun ympäristön keskeisimmät tiedot kootaan saataville. Jatkossa kaikki maankäytön ja rakentamisen päätökset ja prosessit tulevat tukeutumaan uuteen alustaan. Tiedot luodaan yhden kerran, sovitussa muodossa ja ne ovat kaikkien tarvitsevien saatavilla yhdestä paikasta.  

Uusi tietojärjestelmä parantaa tiedon saatavuutta, käytettävyyttä ja laatua. Se luo uusia mahdollisuuksia käyttää tietoa niin julkishallinnossa kuin yritystoiminnassa ja helpottaa jokaisen kiinnostuneen tiedonsaantia omasta ympäristöstään.  

Mikä on alustan ja tietojärjestelmän tekninen toteutus?  

Teknistä toteutustapaa ei ole vielä päätetty, ja markkinavuoropuhelu käynnistyy toukokuussa 2020. Aluksi selvitetään lainsäädännön muutostarpeita sekä varmistetaan, että rakennetun ympäristön tiedonrakenteet ovat kunnossa. Teknistä toteutusta varten tunnistetaan keskeisimmät käyttötapaukset ja saavutettavat asiakashyödyt. Käyttötapauksia tarkastellaan palvelumuotoilun keinoin ja asiakashyödyt sekä hyötykustannukset eri osapuolille arvioidaan.  

On mahdollista, että tavoitteisiin voidaan päästä myös olemassa oleviin tietojärjestelmiin perustuvalla teknisesti hajautetulla, mutta yhteen sopivalla, ratkaisulla.

Kuka vastaa järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta? 

Toteuttamisesta vastaa ympäristöministeriö, joka on käynnistänyt nelivuotisen hankkeen (RYHTI-hanke), jossa sovitetaan yhteen rakennetun ympäristön tietoja ja uudistetaan niitä koskevaa lainsäädäntöä. Hankkeessa määritellään ja tehdään tietojärjestelmän ensimmäisen version tekninen toteutus. Työ tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa ja tukeutuu aikaisempaan työhön. Pohjana toimii mm. KIRA-digissä sekä Maankäyttöpäätökset ja Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeissa tehty työ. 

Tietojärjestelmän ylläpitäjää ei ole vielä päätetty. Tiedon luonteesta johtuen ylläpitäjä on julkisen hallinnon toimija. Aluksi selvitetään lainsäädännön muutostarpeita sekä muodostetaan kokonaiskuva rakennettua ympäristöä koskevan tiedon laadusta ja käyttötarpeista. Tämä helpottaa teknisestä toteutuksesta sekä sen ylläpitäjästä päättämistä. 

Mitä tietoa järjestelmään tulee?  

Hankkeessa kehitetään alusta, joka tuo yhteen nykyiset ja kehitettävät rakennetun ympäristön tietoa sisältävät järjestelmät. Kehitettävä alusta tulee sisältämään hallitun pääsyn kaikkiin maankäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin, joita erityisesti viranomaiset tarvitsevat päätöksenteon, eri prosessien, suunnitelmien ja selvitysten tueksi.  

Tällaista tietoa ovat esimerkiksi rakennusluvat ja kaavatiedot. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee olemaan myös rakennustiedon kotipesä. Rakennusten elinkaaren aikana syntyvä tieto suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon sekä lopulta purkamiseen tallentuu arvokkaaksi korjaushistoriaksi. Kaavatiedoille kehitetään alustan osaksi uusi valtakunnallinen suunnittelutietojärjestelmä.  

Hankkeen lopullinen laajuus selviää vuoden 2020 aikana pääkehittäjän päästyä työhönsä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja laadukas toteutus. 

Ketkä tietojärjestelmää käyttävät? 

Tietoa järjestelmään tuottavat ja tallentavat erityisesti kuntien kaavoituksesta ja rakennusluvituksesta vastaavat henkilöt. Kiinteistönomistajat tuottavat tietoa esimerkiksi rakennuslupaa hakiessaan. 

Alustan kautta eri toimijat saavat juuri heitä kiinnostavat maankäytön ja rakentamisen tiedot ajantasaisina ja luotettavasti, esimerkiksi: 

  • Päättäjät saavat tarkempaa tietoa arviointiin ja ennakointiin, joka ohjaa alueiden ja kiinteistöjen käyttöä.  
  • Kunta saa tiedot, jonka avulla voidaan esimerkiksi arvioida lähitulevaisuuden korjaustarpeita kunnan kiinteistöissä. 
  • Rakennuksen omistaja saa kohteensa ydintiedot (mm. rakennusoikeus ja lähiympäristön kaavoitus) ja voi pitää yllä esimerkiksi rakennuksen kunnostuksiin liittyvää korjaustietoa.  
  • Pelastuslaitos saa tiedot kohteen erityispiirteistä, kuten suojelupäätöksistä.  
  • Verottaja saa ajantasaiset tiedot esim. kiinteistöverotukseen. 
  • Yritykset saavat tietoja palveluiden kehittämiseen.   

Korvaako uusi järjestelmä olemassa olevia tietojärjestelmiä?

Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran. Uusi tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu mm. kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan.  

Maankäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi rakennuksen omistaja, rakennusoikeus) olisivat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät ne hakisivat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan hyödyntäisi esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia väylä- ja infratietoja.  
 
Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa. Tiedot luodaan vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteen paikkaan, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien järjestelmien saatavilla.    

Mitä hyötyä on rakennetun ympäristön digitalisaatiosta? 

RYHTI-hankkeen valmistelema tietojärjestelmä on iso askel kohti digitaalista rakennettua ympäristöä. Yhdenmukaisesti saatavilla oleva tieto tuo paljon mahdollisuuksia, kuten:  

  • Yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin. Rakennusten ominaisuuksista kertovan tiedon avulla voi laskea koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen.  
  • Rakennustuotteiden ja -jätteiden kiertotalousmarkkina kehittyy. Purettavasta rakennuksesta saatavien uudelleen hyödynnettävien materiaalien määrä tiedetään jo ennalta.   
  • Kokonaiskuva suunnittelusta ja rakentamisesta vahvistuu, kun yhdessä palvelussa on nähtävillä, mitä on suunniteltu ja toteutettu tai se mikä on sallittua. (Esim. ovatko toimivan päiväkodin tilojen luvat kunnossa? Mistä löytyy vapaa tontti) 
  • Viranomaisprosessit tehostuvat – automaattinen ja standardeihin perustuva tiedonsiirto vähentää tiedon siirtämistä ja muuntamista käsin. 
  • Osallistumismahdollisuudet paranevat. Asukas voi saada ilmoituksen sähköpostiinsa, kun omassa ympäristössä alkaa tapahtua.  
  • Rakennusten systemaattinen käyttö ja huolto tehostuvat ajantasaisen tiedon avulla. Korjaushistoria tarjoaa ostajalle tai luotottajalle paremman käsityksen kohteen laadusta ja arvosta. 
  • Yritykset voivat rakentaa entistä parempia ajantasaiseen tietoon perustuvia palveluita. Rakennetun ympäristön tieto kirittää alan alustataloutta. 

Miten tietojärjestelmä auttaa ilmastotyössä? 

RYHTI-hanke tukee Suomen muuttumista hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi 2035. Yhdyskuntia ja rakennuksia koskevan tiedon yhteentoimivuuden, laadun, saatavuuden ja kattavuuden ansiosta ilmastovaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin. Koko suunnittelun ja rakentamisen elinkaari saadaan paremmin haltuun. Hankkeen tavoitteena on saattaa tieto muotoon, joka mahdollistaa ilmastojalanjäljen ja -kädenjäljen seurannan. RYHTI-hankkeen yhteydessä kehitetään mm. valtakunnallinen rakennusmateriaalien päästötietokanta (SYKE rakDB -hanke).

Tuleeko toimijoille uusia velvoitteita? 

Uusia velvoitteita tulee jonkin verran, erityisesti kunnille, mutta samanaikaisesti nykyiset moninkertaiset tiedoksiantovelvoitteet poistuvat. Tavoitteena on tehdä tiedonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi, kun nykyisiä tiedon tuottamisen, säilyttämisen ja käyttämisen toimintatapoja kevennetään ja yhdenmukaistetaan. 
 
Tietojärjestelmään tallennettavat tiedot ja niiden käsittely tulevat perustumaan säädöksiin. Järjestelmän edellyttämää säädöspohjaa valmistellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta.  

Uusia velvoitteita tullaan säätämään esimerkiksi tietojen päivittämisestä ja luovuttamisesta sekä rakennuksen elinkaaren aikaisten tietojen tallentamisesta. Lisäksi nykyisiä säädöksiä päivitetään vastaamaan uutta järjestelmää. 

Miten varmistetaan järjestelmän tietosuoja ja -turva? 

Tietosuoja ja -turva ovat kaiken tekemisen ytimessä: Ne otetaan huomioon niin suunnittelussa kuin teknisessä toteutuksessa. Vaikka tietojärjestelmä tehdään mahdollisimman avoimeksi, jatkossakin käyttöoikeuksilla rajataan sitä, mikä tieto on saatavilla kullekin käyttäjälle.  

Mikä on hankkeen aikataulu? 

  • Alustan pääkehittäjän hankinta vuonna 2020.
  • Tietojärjestelmän tietoarkkitehtuuri ja keskeiset tietosisällöt on määrittely vuoden 2020 loppuun mennessä.  
  • Tietojärjestelmään liittyvät säännökset viedään eduskuntaan osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta vuoden 2021 lopussa.  
  • Tietojärjestelmän ensimmäinen vähimmäistoiminnallisuuksien versio testikäytössä 2021 loppupuolella.  
  • Tietojärjestelmän ensimmäinen vähimmäistoiminnallisuuksien versio julkaistaan vuoden 2022 loppupuolella.  

Miten voin osallistua? 

Hanke on käynnistynyt vuodenvaihteessa 2020. Työn aikana järjestetään useita sidosryhmätilaisuuksia ja kyselyitä. Hankkeen aikana päätetään, missä muodossa rakennetun ympäristön tietoa tullaan keräämään, ja uudistetaan muutoksen vaatima lainsäädäntö. 

Työ tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta. Mukana ovat esim. kunnat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, kansalaisjärjestöt, tietojärjestelmätoimittajat, aluehallinto sekä keskeiset ministeriöt ja virastot. 

Hankkeen etenemistä voi seurata ohjelman verkkosivuilla. Sidosryhmät voivat ilmoittautua hankkeen postituslistalle, jolla kerromme ajankohtaisista tapahtumista ja kyselyistä. Jos ilmoitit yhteystietosi 4.5. järjestetyn infon palautekyselyssä, olet jakelussa. Sosiaalisen median keskusteluiden tunnisteena käytämme #RYHTI. Tulemme lanseeraamaan uusia viestintäkanavia ja niitä kehitetään yleisön toiveiden perusteella. 

Ympäristöministeriö on perustanut myös yhteentoimivuuden yhteistyöryhmän, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa uuden tietojärjestelmän kannalta keskeiset rakennetun ympäristön tiedonrakenteet (esim. kaavoihin ja rakennuslupiin liittyvät).  

Miten kuntia tuetaan muutoksessa?  

Kunnat ovat keskeisessä asemassa uudistuksessa, sillä ne tulevat tuottamaan ja käyttämään uuden tietojärjestelmän tietoja. Uudistus tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja erilaisten kuntien tarpeita kuunnellen. Monilla kunnilla on kehittyneitä käytäntöjä ja järjestelmiä, joiden oppeja halutaan hyödyntää RYHTI-hankkeessa.  

Toisaalta tiedostetaan, että kuntien resurssit uudistusten tekemiseen ovat rajalliset. Hankkeen aikana kuntia tullaan tukemaan toimintatapojen muutoksessa tarjoamalla koulutuksia, ohjeita ja testauksia, jotta kunnat pystyvät liittymään osaksi uutta tietojärjestelmää. Nykyisien tietojen (kaavat, rakennukset) saattamiseksi tietojärjestelmään tullaan tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan myös taloudellista tukea, jonka laajuus ja lähde selviää myöhemmin.   

Miten kunnissa tulisi valmistautua uuteen järjestelmään? 

Aluksi kannattaa kartoittaa millainen on maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvän tiedon hallinnan nykytilanne: missä järjestelmissä tiedot sijaitsevat, missä muodossa ja miten tietoja nykyisin tallennetaan ja käytetään.  

Kunnissa ja maakunnissa on hyvä tiedostaa, että jatkossa kaikki maakunta-, yleis- ja asemakaavan, rakennusluvituksen sekä yleisten alueiden tiedot tulee viedä uuteen tietojärjestelmään kansallisesti määriteltävässä muodossa.  

Tavoitteena on, että halutessaan kunnat voivat hallita rakennus- ja kaavatietojaan uudessa tietojärjestelmässä.

Kunnat ovat tervetulleita seuraamaan työtä ja osallistumaan uuden järjestelmän tekemiseen.    

Sanasto 

Alusta 
Rakennetun ympäristön eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden periaatteet ja tekniset toteutukset sisältävä kokonaisuus. Edistää rakennetun ympäristön alustatalouden kehittymistä.  

Suunnitelutietojärjestelmä
Valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat voimassa olevat kaavatiedot sekä tieto eri kaavaprosesseista.  

Rakennustietojärjestelmä
Valtakunnallinen yhteinen tietovaranto, jossa sijaitsevat rakennusten ydintiedot.  

Tietovaranto 
Viranomaisen tehtävien hoidossa tai muussa toiminnassa käytettäviä tietoaineistoja sisältävä kokonaisuus, jota käsitellään tietojärjestelmien avulla tai manuaalisesti. (Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki (906/2019) 2 §:n 1 momentin kohta 6) 

Yhteisellä tietovarannolla tarkoitetaan useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. (Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki 2 §:n 1 momentin kohta 7) 

Tietotuote 
Yhden tai useamman tietoaineiston tai tietoaineistosarjan tiedoista koottu tuote, joka voidaan luovuttaa sellaisenaan tai sisällön perusteella rajattuna (JHS 158) tai palvelutuotos, joka koostuu informaatiosta (http://uri.suomi.fi/terminology/jhs/J731). 

Palvelukerros  
Tietojärjestelmän osat, jotka palvelevat asiakkaita.  

Rajapinnat
Teknisellä rajapinnalla tarkoitetaan sähköisen tietojenvaihdon mahdollistavaa tiedonsiirtoratkaisua kahden tai useamman tietojärjestelmän välillä. (Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 2 §:n 1 momentin kohta 11) 

Tietomalli, kuntaGML-hallintamalli JHS 211 
Tietomalli on malli, joka kuvaa tietoa ja tietojen välisiä suhteita (http://uri.suomi.fi/terminology/rakymp/c97).  

Kaavan tietomallilla tarkoitetaan tietomallia, joka mahdollistaa kaavatietojen jakamisen ja käytön (http://uri.suomi.fi/terminology/kaavantietomalli/c11).  

Rakennuksen tietomallilla tarkoitetaan tietomallia, joka mahdollistaa rakennusta koskevien tietojen vaihdon, jakamisen ja käytön (http://uri.suomi.fi/terminology/rakymp/c99). 

Tietojärjestelmä 
Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tietojärjestelmällä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisjärjestelyä. 

Alustatalous 
European Union Terminology -sivustolla (https://iate.europa.eu/entry/result/3574913/all) viitataan Elinkeinoelämän keskusliiton tekemään määritykseen alustataloudesta, joka pätee tässäkin yhteydessä: 

Alustatalous on Internetin kehitykseen perustuva, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli. Alustatalous tarkoittaa käytännössä uutta talouden alaa, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita.  

Käsitejärjestelmä 
Käsitteiden ja niiden välisten käsitesuhteiden muodostama järjestelmä. Käsitejärjestelmiä voidaan luokitella hierarkkisiksi, koostumussuhteisiksi tai funktiosuhteisiksi sen mukaan, millaisia suhteita käsitteiden välillä on. (Terminologian sanasto (TSK 36, 2006), http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/k%C3%A4sitej%C3%A4rjestelm%C3%A4)

Julkaistu 22.4.2020 klo 14.07, päivitetty 12.8.2020 klo 8.32