Kysymyksiä ja vastauksia vähähiilisestä rakentamisesta

1. Mitä vähähiilisellä rakentamisella tavoitellaan?

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä päästövähennystoimia. Tähän velvoittavat myös Parisiin ilmastosopimus ja EU:n päästövähennystavoitteet. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten päästöjen vähentämisessä tulee tarkastella rakennusten energiankäytön ohella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, eli valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purkamisen muodostamaa kokonaisuutta.

2. Minkälainen on vähähiilinen rakennus?

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

3. Mitä ympäristöministeriö tekee edistääkseen vähähiilistä rakentamista?

Tarkoitus on edistää siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen monin tavoin. Ensi vaiheessa ministeriö on laatinut suositukset vähähiilisen julkisen rakentamisen hankintakriteereiksi. Niiden avulla kunnat, kaupungit ja muut toimijat voivat toteuttaa määräystasoa vähähiilisempiä rakennuksia. Jatkossa ministeriö kehittää vähähiilisyyden arviointimenetelmiä sekä vähähiilisyyttä tukevia rakennusmääräyksiä.

4. Monimutkaistavatko uudet vaatimukset rakennushankkeiden toteuttamista? Onko luvassa esim. uusia säädöksiä? Millä aikataululla?

Uudet säädökset tehdään huolellisesti yhteen sovittaen olemassa olevien määräysten kanssa. Lähtökohtana on, että uusi sääntely tarjoaisi monipuolisemman keinovalikoiman hiilijalanjäljeltään pienen rakennuksen toteutukseen. Vähähiilisyyttä koskeviin rakennusmääräyksiin siirrytään 2020-luvulla.

5. Maksaako vähähiilinen rakennus enemmän kuin perinteisellä tavalla rakennettu?

Vähähiilisyys ei ole sidoksissa rakennuksen hintaan. Huolellinen suunnittelu ja elinkaariarviointi auttavat tunnistamaan kustannusoptimaaliset keinot vähähiilisyyden saavuttamiseksi.

6. Suositaanko vähähiilisessä rakentamisessa jotain tiettyä rakennusmateriaalia?

Ei suosita. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus ja kierrätys muodostavat osan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Vähähiilisyyteen voidaan päästä monta eri reittiä pitkin. Joissain kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan luotettavuuden varmistamiseksi laskennan tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen standardisointiin.

7. Painottuuko vähähiilinen rakentaminen tietyille alueille, kuten kasvukeskuksiin, vai tullaanko sitä toteuttamaan koko maassa?

Koko Suomessa on tärkeä kehittää rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tätä kautta koko maahan syntyy vähähiilisen suunnittelun ja rakentamisen osaamista, jonka kysyntä koti- ja ulkomaisilla markkinoilla kasvaa.

8. Koskeeko vähähiilinen rakentaminen kaikkia rakennuksia? Pitääkö historiallisetkin rakennukset saneerata vähähiilisiksi?

Vähähiilisyys koskee kaikkia rakennuksia, mutta säädösohjausta on kaavailtu ensi vaiheessa uudisrakentamiseen, koska rakennuksen elinkaaren alussa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustyön synnyttämä ”hiilipiikki”. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuksen tai rakennusosan turhaa purkamista ja korvaamista uudella tulisi vähähiilisyydenkin näkökulmasta välttää. Historiallisissa rakennuksissa tulisi siis ennen kaikkea pyrkiä käytön aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.

9. Miten lähes nollaenergiarakentaminen liittyy vähähiilisen rakentamisen kriteereihin?

Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan terveellistä ja turvallista rakennusta, joka kuluttaa entistä vähemmän energiaa. Rakennukset ovat toteutettavissa hyvällä suunnittelulla ja jo olemassa olevalla teknologialla. Vähähiilisessä rakentamisessa tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä eli käytön ja energiankulutuksen lisäksi lisäksi myös valmistusta, rakentamista ja purkua.

10. Tarkoittaako vähähiilinen rakentaminen tiiviimpiä taloja ja sitä kautta lisääntyviä sisäilmaongelmia?

Rakennusten terveellisyys on kaiken lähtökohta, eikä sisäilman laadusta tingitä energiatehokkuuden parantamisen tai vähähiilisyyden vuoksi. Hyvä rakennus syntyy laadukkaasta suunnittelusta ja toteutuksesta ja rakennuksen oikeanlaisesta käytöstä ja ylläpidosta. Hallitus on myös ilmoittanut käynnistävänsä syksyllä uuden Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman, jolla on vahva kytkös vähähiiliseen rakentamiseen.

11. Onko Suomi EU-maiden joukossa edelläkävijä vähähiilisen rakentamisen kriteerien soveltamisessa?

Kriteerit on asetettu tiukemmiksi kuin mihin EU-lainsäädäntö tällä hetkellä velvoittaa, joten sijoitumme kunnianhimoisten maiden joukkoon. Suomi ei ole kuitenkaan tällä tiellä yksin. Euroopan maista muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Esimerkiksi Ranskassa on käynnistynyt keväällä 2017 velvoittavan lainsäädännön voimaantuloa edeltävä pilotointivaihe, jossa uudishankkeiden on huomioitava energiatehokkuuden lisäksi muutkin elinkaaren ympäristövaikutukset. Ranskassa tavoitteena on siirtyä velvoittavaan, raja-arvoihin perustuvaan sääntelyyn vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa selvitetään parhaillaan ohjauskeinoja vähähiiliseen rakentamiseen liittyen.

Julkaistu 11.9.2017 klo 15.17, päivitetty 11.9.2017 klo 15.17