Hyppää sisältöön

Rakennetun ympäristön tiedon standardisointi

Rakennetussa ympäristössä on käynnissä murros kohti kolmiulotteista, kansallisesti ja kansainvälisesti yhteentoimivaa tietomallia. Jotta kattava mallinnus voi toteutua, tulee digitalisaation perustua yhteisiin tapoihin toimia, eli yhteisiin standardeihin.  
 
Standardien ansiosta tiedonrakenteet ovat koneluettavia ja samoja kaikille toimijoille esimerkiksi kansallisuudesta riippumatta. Ne tehostavat tiedonhallintaa ja hyödyttävät tiedon käyttäjiä.  

Rakennetun ympäristön osatekijöillä kuten sijainnilla, kaavalla, kiinteistöllä, rakennuksella ja niihin liitetyllä infrastruktuurilla on kaikilla oma elinkaarensa, ja myös osittain eri standardipohja ja käsitteistö. Rakennetun ympäristön käsitteistä, luokituksista ja tietomalleista onkin olemassa useita kansainvälisiä standardeja. Myös Suomessa on laadittu erilaisia luokituksia ja periaatteita, joita kuitenkin käytetään vaihtelevasti.  

Paperimaailmassa ja eriytyneissä tietomalleissa kiinteistö-, rakennus- ja infra-ala ovat voineet toimia eri standardien pohjalta. Kun nyt tavoitellaan rakennetun ympäristön tiedon skaalautuvuutta, integroituvuutta ja koneluettavia tiedonrakenteita, on standardisoinnin peruslinjat sovittava koko alalle. Myös yksi rakennetun ympäristön digitalisoinnin kymmenestä periaatteesta on kansainvälisten standardien noudattaminen. 

Standardisointi liittyy kiinteästi tiedon yhteentoimivuustyöhön, sillä sen tavoitteena on harmonisoida maankäytön ja rakentamisen nimikkeet-, koodit- ja tietomallit. Myös EU:n rakentamisen säädökset, direktiivit ja asetukset tulee huomioida, koska ne osaltaan määrittävät yhteistä eurooppalaista käsitteistöä esimerkiksi rakentamisen ja rakennustuotteiden osalta. 

RASTIssa luotiin tiekartta rakennetun ympäristön standardeille 

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota 2016-2018 vauhdittaneessa KIRA-digi -hankkeessa toteutettiin RASTI-projekti, jossa laadittiin vuoteen 2030 ulottuva tiekartta rakennetun ympäristön standardien käytölle sekä ehdotus toimenpiteistä, joita standardeihin sitoutuminen ja niiden käyttöönotto edellyttävät.  

Työssä tarkasteltiin rakentamisen prosesseja, tiedon yhteentoimivuutta sekä standardeja ja niiden käyttöönoton tuomia vaikutuksia ja säästöpotentiaaleja.  

Standardisoimisliitto koordinoi kansainvälistä yhteistyötä 

Standardisoinnin keskusjärjestönä toimii Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se osallistuu yhdessä toimialan yhteisöjen kanssa eurooppalaisen standardisoimisjärjestö CEN:n sekä kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n työhön.  

Rakentamisen standardisointyössä ovat mukana muun muassa Rakennusteollisuus RTT ry, Muoviteollisuus ry ja Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys.  

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, p. 0295 250 027, tomi.marjamaki@ym.fi

Julkaistu 11.2.2020 klo 10.28, päivitetty 11.2.2020 klo 10.28