Aluehallintoa uudistamaan

RSS
14.12.2015 Hannele Pokka

Hallitus pääsi marraskuussa sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Samalla hallitus päätti perustaa 18 itsehallintoaluetta, joille osoitettaisiin pelastustoimen ja maakuntaliittojen tehtäviä, ELY-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistehtävät sekä kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät.

Tähänkin valtionhallinnon poliittisia intohimoja herättävään hankkeeseen kutsuttiin selvitysmieheksi Lauri Tarasti. Mies, joka on tähän mennessä selvittänyt mm. puoluerahoitusta, lupamenettelyn sujuvoittamista ja haja-asutusalueiden jätevesisäännöksiä. Tarastin tehtävänä on tammikuun 22. päivään mennessä laatia yksityiskohtainen ehdotus, mitkä valtion aluehallinnon tehtävät pitäisi siirtää itsehallinnolle, jota lienee lupa jo tässä vaiheessa kutsua maakuntahallinnoksi.

Ministeriöille on annettu aikaa tämän viikon perjantaihin mennessä laatia oma ehdotuksensa siitä, mitkä tehtävät sopisi siirtää maakuntahallinnon tehtäviksi.

Hallitussuunnitelma pitää sisällään ELYjen ja AVIen lakkauttamisen. Tarastin selvityksen jatkotyö koskee ehdotuksen laatimista sille, miten jäljelle jäävät valtion alueelliset tehtävät olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa.

Jo edellinen hallitus selvitti varsin perusteellisesti valtion aluehallinnon tilaa ja uudistustarpeita. Työtä tehtiin virkamiesvoimin. Kävi selväksi, että keskushallinnon virkamiehillä oli vallalla kaksi ajattelutapaa. Toiset kannattivat putkihallintoa, aluehallinnon kokoamista valtakunnallisiksi virastoiksi, kun taas toiset nykyisten ELYjen ja AVIen yhdistämistä. Molemmat perustelivat asiaansa kustannustehokkuudella: kun valtion resurssit vähenevät, voimavarat on keskitettävä.

Viime vaalikauden yritys ei johtanut muihin toimenpiteisiin kuin siihen, että ELYissä irtisanottiin virkamiehiä, jotta rahat riittäisivät.

Koko viisivuotisen toimintansa ajan aluevirastojen talous, erityisesti ELYissä, on ollut tiukalla. Määrärahoja on leikattu ja väkeä vähennetty pääosin luonnollisen poistuman kautta.

Suurimmat vähennykset ovat osuneet ELYjen ympäristövastuualueiden henkilöstöön, sillä siellä on ollut eniten pitkänlinjan  virkamiehiä, jotka ovat lähteneet ansaituille eläkkeelle, eikä uusia ole saatu ottaa tilalle.  Ennen vuotta 2010 alueellisissa ympäristökeskuksissa työskenteli yli 1400 virkamiestä, nyt ELYjen ympäristövastuualueilla työskentelee noin 700. Tämä on merkinnyt, että kehittämistehtävistä on jouduttu pääasiassa luopumaan. Ympäristötilan seurannat ELYjen ympäristövastuualueet ulkoistivat tänä vuonna. Jäljelle jäävät hoitavat lähinnä eri lakien ja lupien mukaista valvontaa ja direktiivien täytäntöönpanoa.

Kun valtiolla on entistä vähemmän rahaa aluehallintonsa hoitamiseen, valtion tehtävien kokoaminen on järkevää. Se edesauttaisi myös hallituksen toivoman yhden luukun periaatteen toteuttamista lupa-asioissa.

Maakuntahallinnon tulevista tehtävistä ylivoimaisesti suurin on sote-tehtävät. Mitä muuta valtion aluehallinnosta ja kunnista sinne siirretään, ratkeaa lähi viikkoina.

Ympäristöhallinnossa aluekehittämistehtävistä merkittävin eli maakuntakaavoitus siirtyy ensi vuoden alusta eduskunnan juuri käsittelemän lain pohjalta maakuntaliittojen tehtäväksi. Maakuntakaavoja ei enää siten lähetetä ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Jatkossa maakuntakaavoitus siirtyy uuden itsehallintoalueen tehtäväksi. Nyt menossa olevassa selvittelytyössä on ratkaistava, mikä taho ohjaa jatkossa kuntakaavoitusta, ja mikä on valtion rooli valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.