Arkangelin konferenssissa

RSS
3.4.2017 Hannele Pokka

Viime viikolla Venäjä järjesti arktisen konferenssin Arkangelin kaupungissa, Jäämeren rannalla. Konferenssin osanottajamäärä nousi yli kahden tuhannen, joten tungosta riitti kokouspaikalla, Arkangelin yliopistossa, joka on saanut nimensä venäläisen tiedemiehen ja tutkimusmatkailijan M. V. Lomonosovin mukaan. Toki kannattaa pitää mielessä, että suomalainen tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld oli se, joka Vega-laivallaan ensimmäisen kerran purjehti Koillisväylän läpi.

Arkangelin osanottajajoukko oli varsin edustava. Paikalle oli saatu usean arktisen maan ulkoministeri sekä kolme presidenttiä, Venäjän, Suomen ja Islannin. Putinin vanavedessä paikalla oli useita Venäjän ministereitä sekä kokouksen avannut varapääministeri Dmitry Rogosin samoin kuin Venäjän ympäristövuoden puheenjohtaja, entinen presidentin hallinnon päällikkö Sergei Ivanov.  Venäjän omat arktiset alueet olivat vahvasti läsnä. Paikalla oli paitsi alueiden kuvernöörit myös alueilla toimivien suuryritysten edustajia. Kansalaisjärjestöjen edustajista Suomen WWF taisi olla näkyvin.

Mistä konferenssi keskusteli? Ympäristön tilasta, ilmastomuutoksesta, ikiroudan sulamisesta, yritysten yhteiskuntavastuusta, jätteistä, kiertotaloudesta, tutkimusyhteistyöstä, muun muassa. Toisaalta energia-asioita käsitelleessä tapahtumassa kerrottiin uusista suunnitelmista käynnistää hiilituotantoa Venäjän arktisilla alueilla. Uusiutuvasta energian tuotannon mahdollisuuksista ja energian säästöstä puhuttiin niukasti eikä lainkaan energia-asioita käsitelleessä teematilaisuudessa.

Siinä missä suomalaiset puhumme ilmastomuutoksesta asiana, joka on tulossa ja aiheuttaa jatkossa epävakaita sääolosuhteita, myrskyjä, tulvia ja sähkökatkoksia, Siperian asukkaille ikiroudan sulaminen ja sen vaikutukset infrastruktuurille ovat tämän päivän todellisuutta. Todellisuutta heille ovat myös suurteollisuuden vaikutukset ympäristöön ja alueen perinteisiin elinkeinoihin.

Norilsk Nikkelin kaivosyhtiön edustaja sai yrittää vastailla Kirkkoniemen kaupunginjohtajan tiukkoihin kysymyksiin, miksi yritys ei laita Petsamon nikkelisulattoa kuntoon vaan jatkaa naapurin alueen saastuttamista.

Presidentti Niinistö piti valtion päämiesten paneelissa yhden vahvimmista ilmastopuheistaan. Arktinen alue lämpenee kiivasta vauhtia ja siitä tulee kärsimään koko maapallo, hän sanoi. Niinistön puheessa eivät jääneet käsittelemättä sen enempää mustan hiilen eli noen vaikutukset lumen ja jään sulamiseen samoin kuin Siperian ikiroutaan ilmestyneet metaaniaukot. Presidentti Putin puolestaan maalaili kuvan avautuvasta Koillisväylästä Euroopan ja Aasian välisen laivaliikenteen uutena nopeana väylänä. Ilmastomuutoksen huonoista puolista hän ei juurikaan maininnut. Islannin presidentti puhui kalastusasioista ja tarpeesta saada Jäämeren taloudellisiin aktiviteetteihin pelisäännöt.

Meidän kuulijoiden kannalta presidenttien paneeli oli sikäli antoisa, että juontajana ollut amerikkalaisen televisioyhtiön uutisankkuri ei pidättäytynyt kysymysten teossa vain arktisiin asioihin. Presidentti Putin sai vastattavakseen joukon yleis- ja maailmanpolitiikan kiperiä kysymyksiä kuten muun muassa sen, vaikuttiko Venäjä Yhdysvaltojen taannoisiin presidentin vaaleihin. Putin kyllä selvisi nokkelasti kaikista hänelle osoitetuista kysymyksistä, venäläisyleisön osoittaessa suosiota väliaplodein. Arktisten maiden huippukokoukseenkin hän lupasi saapua Suomeen, jos Suomi sellaisen päättää järjestää Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudellaan.

Arktinen yhteistyö on säilyttänyt geopoliittisista jännitteistä huolimatta paikkansa foorumina, missä suurvaltojen johtajat voivat keskustella asioista.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.