Arktinen neuvosto haluaa ilmastosopimuksen

RSS
27.4.2015 Hannele Pokka

Kahdeksan arktisen maan, Venäjän, USA:n, Kanadan, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Suomen edustajien muodostama Arktinen neuvosto oli koolla viime perjantaina Kanadan Iquilitissa. Iquilit on Kanadan Nunavutin itsehallintoalueen hallinnollinen keskus maan pohjoisosassa. Valtioista paikalla olivat ulkoministerit lukuun ottamatta Venäjää, jonka edustajana oli luonnonvaraministeri Sergei Donskoi. Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Arktinen neuvosto perustettiin lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Alusta alkaen neuvostossa alkuperäiskansojen edustajilla on ollut pysyvä paikka (permanent participant) ministerien pöydässä. Neuvostolla on myös kymmeniä tarkkailijoita (observers), jotka edustavat sekä valtioita että järjestöjä. Kaksi vuotta sitten neuvoston kokouksessa tarkkailijoiden määrä lisääntyi useilla valtioiden edustajilla, kun useita Aasian maita otettiin mukaan. Euroopan unionin tarkkailijajäsenyydestä ei Iquilitin kokouksessakaan saatu aikaan päätöstä. Kaksi vuotta EU:n tarkkailija-asemaa vastusti Kanada eräiden valaannahasta tehtyjen tuotteiden kauppa koskevien asioiden vuoksi. Nyt päätös EU:n asemasta siirtyi Venäjän vastustuksen vuoksi seuraavaan kokoukseen.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy tuleviksi kahdeksi vuodeksi USA:lle. Kokouksessa kuultiin ulkoministeri John Kerryn vahva ilmastopoliittinen julistus. Joku kokousväestä arvioi, ettei sitten varapresidentti Al Goren ole amerikkalaisilta kuultu niin vahvaa ilmastopoliittista puhetta.

Jotta arktisten alueiden lämpeneminen saadaan hallintaan, on Yhdysvaltojen mielestä välttämätöntä, että Pariisissa saadaan aikaan ilmastosopimus, johon kaikki voivat yhtyä. Kerry myös kertoi Yhdysvaltojen järjestävän Alaskassa ensi elokuussa Pariisin ilmastoneuvotteluja vauhdittavan kokouksen.

Joidenkin arvioiden mukaan mustan hiilen ja metaanin päästöt ovat vastuussa jopa 40 prosenttia arktisen alueen lämpenemisestä ja 30 prosenttia alueen lumen ja jään sulamisesta. USA:n tavoitteena on, että mustalle hiilelle ja metaanille asetetaan vähennystavoitteet neuvoston seuraavassa kokouksessa Alaskassa 2017. Mustan hiilen päästöt aiheuttavat lumen ja jään lämpenemistä ja sulamista. Metaani taas on kasvihuonekaasu, joka ilmakehään vapautuessaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallon muut alueet. Maaliskuussa Yhdysvaltain viranomaiset kertoivat, että talviajan arktiset merijääalueet olivat tänä vuonna pienimmät sen jälkeen, kun satelliittimittaukset alkoivat 1979.

Kokouksessa hyväksyttiin yhteisen julkilausuman ja virkamiesraportin lisäksi mustan hiilen ja metaanien päästöjen vähentämistä samoin kuin öljyonnettomuuksien ehkäisyä koskevat toimintaohjelmat.

Arktinen neuvosto halutaan pitää kansainvälisen politiikan jännitteiden ulkopuolella. Maat haluavat tehdä yhteistyötä yhteisten haasteiden kuten ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristöturvallisuuden vahvistamiseksi yli rajojen. Tätä korostivat kaikki ministerit puheessaan.

Kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa ulkoministeri Kerryltä kysyttiin, miksi Arktisessa neuvostossa ei keskusteltu Ukrainasta ja Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta läsnäolosta arktisilla alueilla. Tähän Kerry vastasi, että tällaisiin keskusteluihin on tarjolla muita foorumeita kuten Nato, YK ja G7. Arktisen yhteistyön USA haluaa pitää rauhanomaisen yhteistyön foorumina.

Nyt puheenjohtajuuden jättäneen Kanadan aikana Arktisen neuvoston yhteyteen perustettiin Talousfoorumi (Arctic Business Council), joka piti Iquilitissa ministerien kanssa yhteiskokouksen. Neuvostossa on edustettuna sekä suuria että pieniä yrityksiä kaikista jäsenmaista. Vielä on vaikea sanoa, millaiseksi neuvoston toiminta muotoutuu. Neuvosto aloitti työnsä puolisen vuotta sitten.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.