Arktisesta strategiasta

RSS
26.8.2013 Hannele Pokka
Valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla Suomen arktisen strategian. Edellinen strategia oli vuodelta 2010 ja se painottui pitkälle ulkopolitiikkaan. Nyt hyväksytyn uuden asiakirjan keskiössä ovat talouden uudet mahdollisuudet ja reunaehdot. Uudistettu strategia on laaja, lähes 60 sivuinen. Sen johtoajatus on kiteytetty tiivistelmän otsikkoon. Suomi haluaa olla aktiivinen ja vastuullinen arktinen toimija.

Mitä Suomi siis tahtoo?

Suomi haluaa viedä arktista osaamistaan pohjoiseen. Suomella on vahva arktinen laivanrakennusosaaminen ja Itämeren liikenteessä testattu meriliikenne- ja öljyntorjuntaosaamista. samoin kuin vahva tietotaito riskien ennakoinnista ja hallinnasta. Suomalainen ympäristöä ja ilmastoa säästävä teknologia on avannut liiketoimintamahdollisuuksia yrityksillemme eri puolilla maailmaa. Tällaista osaamista tarvitaan myös arktisilla alueilla. Kysymys on ennen muuta siitä, miten suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan Jäämeren hankkeiden osatoimittajina ja mitä valtio voi tehdä ovien avaamiseksi suomalaisen osaamisen vientiin pohjoiseen. Strategian linjaus siitä, että arktinen alue on koko Suomen asia ja valtio on valmis toimiin arktisen yhteistyön vahvistamiseksi , on tärkeä kannanotto. Strategiassa esille nostetut liikenteen uudet näkymät ovat mielenkiintoisia. Suomi tarvitsee yhteyden Jäämerelle.

Mitä sitten ovat reunaehdot, joista strategia puhuu?

Reunaehdot taloudelle tulevat ympäristökysymyksistä ja ilmastomuutoksesta.. Arktinen alue on keskellä nopeita ja ristiriitaisia muutoksia. Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla voimakkaimmin maailmassa, uusia kuljetusreittejä avautuu, energiavaroja ja mineraaleja otetaan käyttöön, matkailu kasvaa. Vakava öljyonnettomuus voi tuhota arktisen luonnon erittäin pitkäksi aikaa.

Suomi haluaa myös perustaa uusia luonnonsuojelualueita Pohjoisnavan ympärille. Suojelualueiden perustamista pohjoisille merialueille on valmisteltu jo pitkään Arktisen neuvoston, kahdeksan arktisen maan muodostaman kansainvälisen järjestön, alatyöryhmissä. Asia on ollut esillä myös kansainvälisissä biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa. ja kansainvälisessä merenkulunjärjestössä IMO:ssa. Tietoa erityisen herkistä ja arvokkaista merialueista on kerätty jo useita vuosia. Päätöksentekijöillä on siten hyvä tietopohja ratkaista, tehdäänkö suojeluverkon perustamisesta päätöksiä. Tähän saakka suojelualueita on perustettu vain pohjoisille maa-alueille.
Suomi myös haluaa kehittää omaa pohjoistaan.

Arktinen strategia ei ole vain ohjelma, miten suomalaistan osaamista viedään Jäämerelle. Suomella on myös oma pohjoinen, jossa on kaivostoimintaa, metsäteollisuutta, matkailua ja alkuperäiskansoja. Myös oman pohjoisen tulevaisuudesta on huolehdittava.
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.