Asumisen tuet ja verot tarkastelussa

RSS
24.2.2015 Hannele Pokka

Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta selvittämään asetettu työryhmä jätti tänään ehdotuksensa asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitaselle. Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miten tuet nykyään kohdentuvat ja laatia kehittämisehdotuksia. Ryhmä teetti myös kansainvälisen arvion, miten asumista tuetaan muualla EU:n alueella. Olin  porukan puheenjohtajana.

Heikko valtiontalouden tilanne on raamittanut työryhmän ehdotuksia. Käytännössä tämä on tarkoittanut, ettei työryhmän toivottu esittävän lisäyksiä asumisen tukeen ja jos jotain lisättäisiin, ehdotusten tulisi olla kustannusneutraaleja.

Asuntopolitiikan pääkysymys on ollut ja on yhä, onko kasvavilla kaupunkiseuduilla aktiivinen maapolitiikka ja riittävä tonttitarjonta asuntorakentamiseen ja onko riittävästi tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja ja niille rakentajia. Kaikki nämä asiat ovat olleet tämän hallituksen ohjelmassa. Maapolitiikan osalta toivottavasti eräisiin pääkaupunkiseudun infrahankkeisiin liittyvät kaupunkien sitoumukset tuovat tulevina vuosina lisää tontteja asuntotuotantoon. Uusia toimijoita kohtuuhintaisten asuntojen rakentajiksi ei sen sijaan ole ilmaantunut., lukuun ottamatta valtion A-Kruunua. Poliittista yksimielisyyttä lainmuutoksista, joita tarvittaisiin, ei hallituksesta löytynyt. Nämäkin asiat löytyvät työryhmän mietinnön sivuilta.

Asumisen tuilla ei myöskään ratkaista sitä kysymystä, että asuntojen hinnat laskevat paikkakunnilla, joissa väki vähenee tai rakennemuutos vie työpaikkoja. Jos paikkakunnan elinkeinoelämä piristyy,  tulee kaivos tai  uusi sellutehdas, tilanne myös paikkakunnan asuntomarkkinoilla paranee. Kysymys on siten siitä, millaista kasvua ja työllisyyttä Suomeen tulevina vuosina saadaan.

Suomessa käytetyt asumisen tuet ovat suomalainen viritelmä, mutta niin on asian laita muuallakin Euroopassa. Jokaisella maalla on omista kansallisista lähtökohdista laaditut järjestelmät. Niiden kopioiminen Suomeen ei ole mielekästä.

Mikä sitten asumisen tuessa muuttuu? Radikaalia remonttia asumisen tukiin emme ehdota. Nykyistä asumisen tukijärjestelmäämme ei ole rakennettu yhdessä yössä vaan se on vuosikymmenien tulos. Siksi muutoksiin sopeutumiseenkin pitää olla kohtuullinen aika.

Mistä leikataan? Työryhmä kannattaa omistusasuntojen lainojen korkovähennysoikeuden leikkaamisen jatkamista. Korkovähennysoikeutta on nyt leikattu useampana vuotena. Matalien korkojen vallitessa sen taloudellinen vaikutus kotitalouksille on nyt varsin pieni.

Miten omistusasunnon omistajan asema paranee? Ehdotamme, että varainsiirtoveroa alennetaan. Nyt omakotitalon kaupasta joutuu maksamaan 4 prosentin ja asunto-osakkeiden kaupasta 2 prosentin varainsiirtoveron. Ehdotamme, että 2 prosenttia olisi kaikille, ellei varansiirtoveroa voida poistaa kokonaan.

Pidämme tärkeänä, että valtion tukemaa vuokra-. ja asumisoikeustalojen rakentamista jatketaan.

Valtion tukemalla tuotannolla on pienituloisten asumisessa edelleen iso merkitys, sillä valtion tukema tuotanto on viime vuosina ollut 20 -25 prosenttia koko asuntorakentamisesta ja keskittynyt kasvukeskuksiin. Emme kannata tulo- ja varallisuusrajojen palauttamista ARA-asuntojen asukasvalintoihin. Tiedossa on, että pääkaupunkiseudun ARA- asuntojen asukkaista 6 prosenttia on hyvätuloisia. Tämä on epäilemättä epäkohta, mutta 6 prosentin takia ei mielestämme kannata rakentaa maan kattavaa valvonta-organisaatiota, joka syynäisi jatkuvasti vuokralaisten tuloja. Se johtaisi todennäköisesti myös uusiin kannustinloukkuihin. Tämä samoin kuin määräaikaiset vuokrasopimukset herättivät jyrkkää vastustusta kuulemistilaisuuksissa, jotka järjestettiin viime vuoden lopulla työryhmän tuolloin luonnoksella olevien ehdotusten pohjalta. Hyvätuloisten ARA-asuntojen vuokralaisten kohdalta kannattaa vielä miettiä huolellisesti ratkaisua.

Asumisoikeusasuntoja tarvitaan. ASO-asunnot ovat sellainen asumismuoto, joka lisää asuinalueen asukasrakenteen monimuotoisuutta. ASO-asunnoilla on myös kysyntää.

Samoin katsomme, että erityisryhmien asumista tulee jatkossakin tukea Samoin kuin asuntojen peruskorjaustoimintaan. Säilyttäisimme nykyisen nuorten asuntosäästöpalkkiojärjestelmän.

Yleinen asumistuki on kasvanut valtavan nopeasti. Asumiseen tarkoitettu kunnallinen toimeentulotuki vielä nopeammin. Tällä hetkellä asumistukeen käytetään 1,9 miljardia euroa. Tästä yleisen asumistuen osuus on noin 800 miljoonaa, eläkkeensaajien asumistuen 500 miljoonaa, opiskelijoiden asumislisän vajaa 300 miljoonaa ja asumiseen maksetun kunnallisen toimeentulotuen määrä arviolta 300 miljoonaa. Ehdotuksemme on, että yleistä asumistukea nostettaisiin niin, että tarve kunnalliseen toimeentulotukeen pienenisi. Julkisen talouden menojen osalta tämäkin  ehdotus olisi kustannusneutraali.

Valtion asuntorahaston työryhmä haluaa säilyttää itsenäisenä kehysmenettelyn ulkopuolella olevana rahastona. Nykymuotoisesta asuntorahastosta on ollut apua rakentamisen suhdannevaihteluiden tasaamisessa niin 1990-luvun laman kuin viime vuosien talouden notkahdusten aikana. Se on ollut joustava. Jos kaikki tuki olisi ollut kehysmenettelyssä, jokaisen lisäeuron tilalle olisi tarvittu vastaava säästö.

Asuntorahastoon palautui viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa, kun kotitalouden maksavat arava-lainojaan takaisin. Tänä vuonna rahastosta myönnetään tukea rakentamiseen noin 300 miljoonaa euroa. Valtion talousarvioon rahastosta siirretään tänä vuonna 66 miljoonaa euroa. Koska rahaston taloudellinen pohja on hyvä, ehdotamme, että asuntorahasto voisi jatkossa käyttää varoja lainoihin ja sijoituksiin, joista voidaan periä kohtuullinen tuotto ja jotka maksetaan takaisin rahastoon. Tällä tavalla rahasto voisi edistää investointeja, jotka tukevat asuntorakentamista ja kaupunkien kehittämistä.

Kommentit (2 kommenttia)
Matti Harjuniemi
24.2.2015
klo 22.26
Asuntorahaston käyttö lainoitukseen, jolla edistetään rahaston perusideaa, on erittäin kannatettava ajatus. Meidän on säilytettävä rahaston kaltainen asuntopoliittinen työkalu. Toimijoista: Muitakin, kuin A-Kruunu on. Kun tontteja löytyy, nousee myös ara-asuntoja!
kommentti
10.3.2015
klo 23.35
"Mistä leikataan? Työryhmä kannattaa omistusasuntojen lainojen korkovähennysoikeuden leikkaamisen jatkamista. Korkovähennysoikeutta on nyt leikattu useampana vuotena. Matalien korkojen vallitessa sen taloudellinen vaikutus kotitalouksille on nyt varsin
pieni." Esitys johtaisi leikkauksiin enintään vähäisiä pääomatuloja omaavien ja verosuunnittelua hallitsemattomien asuntovelallisten osalta. Mutta verosuunnittelutaitoiset merkittäviä pääomatuloja omaavat kykenevät ohittamaan koko omistusasuntojen verovähennysoikeussäädökset
muuntamalla asuntolainansa sijoituslainoiksi, joissa vakuudet menevät muutoin samoin kuin asuntolainassa menisi. Sijoituslainojen korkokuluista on täysi verovähennysoikeus pääomatuloista. Vaikutus on esim. 200 000 euron lainassa 30 prosentin pääomaverolla
ja 1,5 prosentin korolla se, että 3000 euron vuosittaisesta koron tähden saisi 100 % verovähennysoikeudella 900 euroa pois veroista, ja 0 prosentin korkovähennysoikeudella 0 euroa. Mitä alempi verovähennysoikeus omistusasuntojen korkomenoista on, sitä korkeampi
kannuste muodostuu muuntaa asuntolaina sijoituslainaksi niillä, joilla siihen on mahdollisuus.