ELY:jen irtisanomiset

RSS
3.11.2014 Hannele Pokka

Sen jälkeen kun työvoima- ja elinkeinoministeriö ilmoitti, että ELY-keskuksissa aloitetaan yt-menettely, jonka tavoitteena on irtisanoa 700 virkamiestä ja –naista, meillä toimialaministeriöillä on riittänyt pohdittavaa. Elinkeinoministeriö, jonka kautta ELY:jen rahat kulkevat, ilmoitti, että jokainen  ELY-keskuksen kolmesta vastuualueesta; elinkeinoista, liikenteestä ja ympäristöstä, irtisanoo 20 prosenttia henkilöstöstään. TEM:ssä on laskettu, että  ELY-keskusten rahat vähenevät vuoteen 2018 mennessä mittavasti. YT-menettelyllä tavoitellaan, että koko tulevien neljän vuoden määrärahaleikkaus tehdään kertairtisanomisilla. Mikäli yt-menettely johtaa irtisanomisiin, ympäristövastuualueen osalta tämä merkitsisi 166 aluehallinnon työntekijälle lopputiliä.

Ely-keskukset aloittivat toimintansa vuonna 2010. Kuluneina viitenä vuotena ympäristövastuualueen väki on aluehallinnossa vähentynyt 22 prosentilla, mikä tarkoittaa vajaata kolmeasataa henkilöä. Tähän on pääosin päästy, kun eläköityvien tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä. TEM:n omienkin laskemien mukaan ympäristövastuualueen henkilöstö on supistunut aluehallinnossa viime vuosina kaikkein vauhdikkaimmin. Nyt esillä oleva 20 prosentin säästö tarkoittaisi sitä, että ympäristöhallinon henkilöstö alueilla lähes puolittuu verrattuna vuoteen 2010.

Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat toivat pari vuotta sitten ELY:jen ympäristölupien valvonnan heikot voimavarat keskusteluun. Nyt valvonta on muuttumassa maksulliseksi, mikä ei vielä välttämättä takaa, että voimavarat saataisiin valvontaan, kun ELY:jen yleinen taloustilanne on tukala.

Vastuuministerit TEM:ssä, maa- ja metsätalousministeriössä ja liikeministeriössä ovat linjanneet, että aluehallinnon henkilöstöä pitää vähentää.

Täällä ympäristöministeriössä olemme yhdessä aluehallinnon ympäristöasioista vastaavien virkamiesten kanssa käyneet kaikki aluehallinnon tehtävät läpi. Suurin osa keskushallinnosta alueen tehtäväksi annettuja toimia on lakisääteisiä, joka kotimaisen tai EU:n lainsäädännön edellyttämiä. Siksi olemme peranneet, mitä sellaista lainsäädäntöä on, joka joutaisi kumota.  Olemme miettineet, mitä tehtäviä voidaan ulkoistaa. Olemme toivoneet, että sähköiset järjestelmät olisivat jo käytössä aluehallinnossa, koska sillä säästettäisiin käsipareja. Valitettavasti valtion sähköistyshankkeet etenevät luvattoman hitaasti ja ennen kuin niistä saadaan täysi hyöty, järjestelmien investointeihin tarvitaan rahaa.

Aluehallinnon virkamiehillä on hyviä ja käytännöllisiä ehdotuksia, mitä voidaan tehdä sujuvammin, halvemmin ja tehokkaammin. Paha kyllä lainsäädännön purkaminen vie oman aikansa, eikä tällä eduskunnalla ole enää monta istuntokuukautta jäljellä. Selvältä myös näyttää, että raju henkilöstön supistaminen leikkaa ydintoimintojakin. Ministereitten edellyttämässä valmistelutyössä joudummekin miettimään syntyjä syviä: voidaanko lupien valvontaa laiminlyödä, kauanko investointiin liittyvä ymparistövaikutusten arviointi saa kestää, entä hankkeen edellyttämä Natura-arviointi, voidaanko kaavaohjaus lopettaa tai luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen. Lopulta kysymys on siitä, mikä on valtion aluehallinnon tehtävä.

Kommentit (7 kommenttia)
ELY-virkamies
4.11.2014
klo 9.09
Mitäs jos ensin tarkastelisitte millaisilla resursseilla tehtäviä hoidetaan maan eri puolilla! Tunnuslukuja taitaa löytyä. Varmasti hallinnonalalta löytyy tehtäviä joita voidaan hoitaa keskitetymmin ts. ei tarvitse asiantuntijaa joka 13 elyyn. Ja valvontaa
ei hoideta NYTKÄÄN maan eri puolilla samalla tavalla FAKTA, joten tuskimpa ne Uudenmaan sikalat tarvitsevat vähemmän valvontaa kuin Pohjanmaalla. Älkää kitiskö ja uhkailko vaan OHJATKAA virastoja. Kaavaohjaus kasvupainealuilla on aivan eri merkityksessä kuin
hiljaa kuihtuvilla alueilla.
Asiaa tunteva
4.11.2014
klo 10.48
"Lopulta kysymys on siitä, mikä on valtion aluehallinnon tehtävä." Eikö olisi järkevämpää asettaa kysymys kuulumaan, että miten ympäristönsuojelu tulisi Suomessa järjestää, jotta saavutetaan lainsäädännön vaatimukset taloudellisesti kestävällä tavalla?
Valtiolla toteutetut säästöt ja organisaatiouudistukset eivät ole oikeastaan tarjonneet minkäänlaisia ratkaisuja, vaan luoneet lisätarvetta henkilöstölle, nostaneet palkkoja, johtaneet sekä tietovuodon karkaamiseen eläkeputkeen että nuorille osaajille tarjottujen
työpaikkojen selkeään vähenemiseen. Suoraan sanottuna surkeaa toimintaa! Erityisesti johtajilla on peiliin katsomisen paikka. Nyt tarvittaisiin näkemyksiä, kehittämistä ja rohkeaa osallistavaa toteuttamista! Suomen ympäristönsuojelua toteuttava organisaatio
on päällekkäinen, huonosti resurssoitu, raskas ja kallis. Miksi uudistuminen on meille niin vaikeaa?
Neuvottelevapikkuvirkamies
4.11.2014
klo 21.10
Mistähän näin tarkkoja lukuja irtisanomisista tulee? Joko yhteistoimintaneuvottelut on käyty?
Timo Tanner
7.11.2014
klo 18.03
Olipa ilo katsella ja kuunnella asiansa hallitsevaa ja pätevää kansliapällikköä Talvivaara-keskustelussa TV:ssa. En yhtään ihmettele, että Kepun miespuolisilla "paavoilla" on ollut paniikinomainen tarve työntää tämän tason osaajia maakuntiin maaherroiksi
yms. Voit laskea minut faniklubiisi.
Pertti Sundqvist
9.11.2014
klo 11.17
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Viime aikoina on monessa paikassa puhuttu siitä, että lupaprosessit kestävät liian kauan. Pitkäksi venyvät odotusajat heikentävät yritysten investointihaluja. Samaan aikaan EU-lainsäädäntö on tuomassa ison luparuuhkan aluehallintovirastoihin.
Jotta lupien odotusajat eivät viivästyisi, henkilöstöä pitäisi lisätä. Teollisuuden investointia ei aina voi aloittaa ennen luvan saamista. Jos luvassa onkin sellaisia määräyksiä, joiden saavuttaminen edellyttää uutta tekniikkaa, on liiketaloudellisesti järkevämpää
odottaa päätöstä ennen investointia. Kyse on kuitenkin usein miljoonista tai jopa kymmenistä. Ympäristövahinkojen lisääntyminen on herättänyt kansalaiset. Kansalaisten ja järjestöjen "valvonta" alkaa olla tehokasta. Jos viranomainen ei valvo riittävän tehokkaasti,
kansalaisten tekemät vireillepanot ja muutoksenhaut lisääntyvät. Nekin puolestaan lisäävät hallinnon taakkaa. Valitettavasti kaikki henkilöstön supistamiset hidastavat ja haittaavat lupaprosesseja sekä samaan aikaan lisäävät hallinnollista työtä. Jos henkilöstöä
supistetaan, se pitää kohdentaa siten, että kokonaistaakka ei kasva eikä investointeja haitata.
MLK
19.12.2014
klo 10.22
Ympäristövastuualueen organisaatio elää 80-lukua. Esim. L-vastuualueella suuret muutokset on tehty jo ajat sitten Tiehallintoaikana. Siksi ei voida verrata eri vastuualueita keskenään. Y-vastuualueella vedotaan aina lakiin ja lakisääteisiin tehtäviin.
Mitään lakisääteistä ei ole konekorjaajan, ympäristötyöntekijän, maastomittaajan, suunnittelijan yms. yms. töissä. Tällaiset työt on ulkoistettava, koska ovat hyvin kausiluontoisia eivätkä varsinaisesti kuulu asiantuntijaviraston tehtäviin ja ne voi vallan
hyvin tilata yksityiseltä yritykseltä. Vetoaminen lakiin kertoo siitä, että ohjaavat poliitikot eivät tunne lakeja, joita ovat säätäneet kun uskovat näitä satuja.
jahvetti
28.1.2016
klo 16.09
Itse entisenä elyläisenä ihmettelen virkamiesten suurta määrää,joilla useinkin on ainoana työnään iltapäivälehden lukeminen. Ei siinä mitään,täytyy olla hyvät hermot,että jaksaa sitä tehdä? Tuleepa vain valtiolle kalliiksi.