Eikö Kollaja-keskustelulle tule ikinä pistettä?

RSS
9.7.2012 Hannele Pokka
Viikon vaihteessa Pudasjärvelle Kipinän kylään päättynyt Iijoki-soutu oli järjestyksessä kolmaskymmenes. Helteisessä säässä Kipinän kosken rannalle kerääntynyt soutuväki, kaikkiaan lähtijöitä oli olut noin 200, piti pienen juhla kolmikymmentävuotisen koskisodan kunniaksi. Soutajien joukossa oli muutama jokivartinen, joka oli ollut kaikissa Iijoen souduissa mukana alusta lähtien. Nuorimmat soutajat eivät olleet vielä syntyneetkään, kun soututapahtuma alkoi.

Iijoki-soutu sai alkunsa, kun voimayhtiö Pohjolan Voima ilmoitti aikovansa rakentaa Iijoen keski- ja yläosat palvelemaan sähköntuotantoa. Paikallinen väestö nousi vastustamaan rakentamista: syntyi kansanliike, joka nopeasti sai tukea ympäri maata. Iijoen keskiosat ja latvat suojeltiin vuonna 1987 voimaan tulleessa koskensuojelulailla.

Lain piti panna piste Iijoen rakentamishaaveille. Toisin kuittenkin on käynyt. Iijokeen Kipinän kylän kohdalle suunniteltu Kollajan allas nousi uudestaan esille viime vaalikaudella, kun voimayhtiö aloitti rakentamishankkeen valmistelun teettämällä ympäristövaikutusten arvioinnin.

Pohjois-Pohjanmaan ELY ei kuitenkaan lämmennyt YVA-selvitykselle. Se katsoi, että selvitys oli Naturan kanssa ristiriidassa. Yhtiö ei tästä lannistunut, vaan ryhtyi laatimaan uutta YVA:aa. Vuosi sitten muodostetussa Kataisen hallituksen ohjelmassa kuitenkin todetaan, ettei koskiensuojelulakia muuteta, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei Kollajan hanke etene mihinkään.

Jokivarressa ei ole tyydytty siihen, että soudusta on tullut alueen merkittävä matkailutapahtuma. Siellä tehty erittäin paljon työtä vaelluskalan palauttamiseksi Iijokeen. Lohen ylisiirroilla on tutkittu, pystyykö lohi elämään ja kutemaan joessa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tässä on ollut apuna se, että Iijoen alkuperäistä ,lohikantaa on onnistuttu säilyttämään viljelylaitoksilla. Jokivarren kunnat, voimayhtiö ja eri viranomaistahot ovat sopineet kalateiden rakentamisesta Iijokeen. Kalastusmatkailun kehittämisen kannalta Iijoessa on paljon mahdollisuuksia. Tämä edellyttää tietenkin, että koko Itämeren lohenkalastus saadaan kestävälle tasolle.

Iijoen kulttuurimaiseman hyväksi on tehty tehdään innolla paljon työtä, mutta perustellusti jokivarren väki kyseli viikon loppuna, eikö Kollaja-keskustelulle tule ikinä pistettä.
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.