Hallitusohjelma on ilahduttavan kunnianhimoinen

RSS
7.6.2019 Hannele Pokka

Hallitusohjelma on luettu. Tovi siihen meni, kun sivuja on lähes 200. Rinteen hallitusohjelma muistuttaa monine tavoitteineen enemmän tiekarttaa, jonka askelmerkit muotoutuvat vaalikauden aikana kuin perinteistä hallitusohjelmaa, jossa hallitukseen tulevat puolueet ovat sopineet yksityiskohtaisesti, mitä vaalikauden aikana on tarkoitus tehdä. Hallitusohjelma sisältää kuitenkin myös tarkkoja määräyksiä ja määritelmiä tulevien päätösten sisällöstä sekä linjauksia siitä, mihin tarkoituksiin hallitus aikoo suunnata lisärahoitusta.

Ympäristöministeriön näkökulmasta hallituksen ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ovat oikeita ja kunnianhimoisia. Näin olla pitääkin. Ilmastokriisi on todellisuutta, mutta vielä voimme vaikuttaa kehityksen suuntaan. Selvää on, että lisätoimia tarvitaan, jotta hallituksen tavoite Suomi hiilineutraaliksi maailman ennätysajassa vuoteen 2035 mennessä on totta. Tärkeää on, että ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa verotuksen uudistaminen on ilmastopolitiikan keskiössä.

Sata miljoonaa euroa lisää luonnonsuojeluun on todella tervetullut päätös, sillä biodiversiteetin vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia. Nykyisellä budjetilla ministeriö ja ELY-keskusten ympäristövastuualueet eivät lisätoimiin kykenisi.

Hyvä uutinen on myös, että vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan vuoteen 2021 saakka. Ohjelman toimeenpano on jo alkanut. Viime kesän sinilevätilanne herätti tarpeellisen keskustelun, josta syntyi yhteisymmärrys vesiensuojelun tärkeydestä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla voidaan lähivuosina saada tärkeitä edistysaskeleita vesien tilassa.

Tärkeää on, että hallitus panostaa asuntopolitiikkaan. Luvassa on kahdeksan vuoden asuntopolitiikan kehittämisohjelma, jota eduskuntakin on edellyttänyt. Tavoitteena on rakentaa 10 000 uutta ARA-asuntoa, joista yli puolet tulisi pääkaupunkiseudulle.

Ohjelmassaan hallitus haluaa, että ilmastovaikutukset arvioidaan lakiesityksiä laadittaessa. Ympäristöluvissa tulisi ottaa huomioon myös hankkeen ilmastovaikutukset. Jää tosin kysymään, miksi ilmastovaikutukset pitää ottaa huomioon vain ympäristöluvissa. Investointihankkeisiin kun Suomessa tarvitaan monia muitakin lupia ja viranomaisten hyväksyntöjä. Otetaanko ilmastovaikutukset huomioon koko hankkeen elinkaaren ajalta lähtien siitä, kun betonielementti valetaan tehtaassa ja kuljetetaan rakennuspaikalle? Kysymyksiä nousee, sillä nämä ovat uusia linjauksia Suomen lainsäädäntöön. Niiden kirjaaminen lainsäädäntöömme edellyttää, että pohjatyö tehdään ensin hyvin yhteistyössä tiedemaailman ja eri sidosryhmien kanssa.

Soteuudistus toteutetaan 18 maakunnan pohjalta. Tässä yhteydessä maakunnille siirretään pelastustoimen tehtävät. Mitä tapahtuu valtion nykyiselle aluehallinnolle? Siirretäänkö maakunnille muitakin tehtäviä valtion aluehallinnosta? Perustetaanko Luova? Näihin kysymyksiin hallitusohjelma ei ota kantaa. Asian selvittäminen annetaan parlamentaariselle työryhmälle.

ELY:jen ja AVI:en toiminta toistaiseksi siis jatkuu. Löysässä hirressä, kun odotetaan, mitä parlamentaarinen ryhmä linjaa.

Ympäristöministeriössä toivomme, että alueen ympäristöviranomaisten resursseja voidaan välittömästi lisätä. Hallitusohjelman ympäristötavoitteiden käytännön toimeenpanijoina ovat alueilla toimivat ympäristövirkamiehet. Siksi käsipareja tarvitaan nyt ehdottomasti lisää.

Uusi ympäristö- ja ilmastoministeri on joensuulainen Krista Mikkonen. Hänelle toivotamme onnea ja menestystä vaativaan tehtävään.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.