Hietalahden telakka

RSS
29.10.2013 Hannele Pokka
Tämän päivän uutisen mukaan venäläiset ostavat korealaisilta loputkin perinteikkäästä Helsingin Hietalahden telakasta. Kauppaa meriteollisuuden ammattilaiset pitävät myönteisenä, sillä Suomessa on pitkä kokemus ja osaaminen jääolosuhteisiin sopivien alusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Otaksutaan, että Venäjä, joka on investoimassa arktisten alueiden öljyntuotantoon, tarvitsee runsaasti uutta kalustoa. Sitä voidaan rakentaa Suomessa.

Venäjän arktiset öljynporaukset ovat viime viikkoina saaneet maailmanlaajuista julkisuutta, kun Greenpeacen aktivistit yrittivät kiivetä venäläisten Prirazlomnojan öljylautan kannelle Petsoran merellä. Aktivistit ovat joutuneet viikoiksi tutkintavankilaan Muurmanskiin. Oikeudenkäyntiä odotetaan.

Usein siteeratun Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen arvion mukaan 13 prosenttia maailman löytämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia maailman kaasuvaroista sijaitsee arktisilla alueilla, pääasiassa meren pohjassa. Pisimmällä off-shore-kohteiden hyödyntämisessä on Norja. Tämän vuoden aikana Norjan mannerjalustalla on ollut käynnissä 16 uuden öljy- ja kaasukentän rakentaminen. Tämän lisäksi Norjan öljyhallituksen mukaan 20 uutta kenttää on suunnitteilla seuraavan kahden vuoden aikana. Investointien öljyhallitus odottaa nousevan noin 190 miljardiin kruunuun eli runsaaseen 26 miljardiin euroon vuoteen 2017 mennessä. Tähän asti Norja on voinut operoida Jäämeren jäättömillä alueilla, mutta nyt sielläkin toiminta on siirtymässä yhä pohjoisemmaksi.

Norjan ja norjalaisyritysten lisäksi Jäämeren hankkeisiin ovat rynnistäneet suuret öljy-yhtiöt sekä Alaskassa että Venäjällä. Venäjä haluaa löytää korvaavia öljylähteitä Länsi-Siperian ehtyvien kenttien tilalle. Myös muut rantavaltiot, Grönlanti, Islanti ja Kanada ovat liikkeellä.

Kustannukset Jäämeren porauksissa ovat kuitenkin valtavia ja teknisiä ongelmia pohjoisessa operoivilla yrityksillä on riittänyt. Jäämeren öljynporauksia uhkaavat jäävuoret, pakkanen, sumu ja myrskyt.

Suomalaisella osaamisella voidaan epäilemättä rakentaa maailman parhaita jääolosuhteissa toimivia aluksia. Jäämeren rantavaltioiden arktisessa valloituksessa tarvitaan paljon muutakin kuin jäissä pärjääviä aluksia. Arktisella merialueella tapahtuvien öljynporausten riskeistä ja niihin varautumisesta tiedetään yhä liian vähän.

Viime keväänä arktiset maat allekirjoittivat öljyntorjuntasopimuksen. Nyt mietitään, miten öljyonnettomuuksiin pitäisi varautua käytännössä. Mitä vaaditaan yrityksiltä, Jäämerellä liikkuvilta aluksilta, millaisia vakuutuksia tulisi olla jne.
Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, mutta Suomella on paljon käytännön kokemusta öljyntorjunnasta ja siihen varautumisesta Itämerellä. Itämeren kasvavien öljykuljetusten ja muun liikenteen riskejä joudutaan jatkuvasti arvioimaan.

Arktisen neuvoston olisi syytä mahdollisimman pian tehdä tai teettää arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä kunnollinen riskiarviointi. Sen jälkeen olisi johtopäätösten aika.
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.