Hiilineutraaliuteen mallia Iistä

RSS
26.11.2019 Hannele Pokka

Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitetta hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä on ennätetty ihmetellä ja ihastella niin meillä kuin muualla. Nyt kun hallitus on hallinnut puoli vuotta, on alettu kysellä, miten tavoitteeseen päästään. Media on ollut tulvillaan ehdotuksia: kielletään fossiiliautot, lopetetaan lihan syönti, vähennetään metsän hakkuita.

Hallituksilla on käsissään vahvoja keinoja kuten verotus, tukien leikkaaminen ja lainsäädännöllä ohjaaminen. Näitä keinoja hallitus ohjelmansa mukaan aikoo myös käyttää päästöjen leikkaamiseksi. Valmistelu vie oman aikansa, mutta todennäköisesti ensi syksyn budjettiriihessä on jo käsittelyssä valmiita esityksiä.

Parhaimmillaan poliitikot voivat olla muutoksen mahdollistajina. Suomi ei kuitenkaan muutu hiilineutraaliksi yksistään valtioneuvoston ministerikortteleissa ja eduskunnassa tehdyillä päätöksillä. Avainasemassa ovat teollisuutemme, kunnat ja kaupungit sekä me yksittäiset kuluttajat omilla valinnoillamme. 

Vuodesta toiseen Suomen suurimmat yksittäiset hiilidioksidin päästäjät ovat olleet suuruusjärjestyksessä SSAB, Neste, Helen, Turun seudun energiantuotanto, Fortum, Vaskiluodon voima, Outokumpu ja Alholmens Kraft. Teollisuuden ja kaupunkien ratkaisuilla on siis väliä.

Rakennukset ja rakentaminen tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, liikenne viidenneksen. Voiko Suomen kaltaisessa harvaanasutussa, pitkien välimatkojen maassa saada aikaan kaikilla paikkakunnilla ilmanpäästöihin vaikuttavia ratkaisuja?

Kyllä voi. Tästä on hyvänä esimerkkinä 10 000 asukkaan Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Ii kuuluu hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. Kunta on vähentänyt päästöjään vuodesta 2012 vuoteen 2016 yli puolella varsin yksinkertaisin keinoin. Suurimmat päästöleikkaukset on saatu aikaan energiasektorilla. Kunta liikkuu nyt sähköautoilla ja käyttää lämmitykseen ja sähköntuotantoon tuulta sekä aurinkoenergiaa. Iin energiaratkaisut säästävät ilmastoa, mutta myös kuntalaisten rahoja; ratkaisut ovat olleet kustannustehokkaita.

Iin esimerkkiä on käyty ihastelemassa myös maailmalta. Aivan äskettäin BBC teki iiläisten ilmastotoimista ohjelman, jolla oli yli kolme miljoonaa katselijaa.

Iin kunta uskoo olevansa jo hiilineutraali, jos Iin metsät otetaan huomioon. Suomessa ei kuitenkaan vielä ole yhteistä, koko maan kattavaa tapaa laskea, mitkä päästöt kuuluvat kunnalle. Tällainen epäilemättä tarvitaan, sillä monet kaupungit ja kunnat ovat asettaneet itselleen hiilineutraalisuustavoitteen. 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.