Hyvä sääntely parantaa yritysten kilpailukykyä

RSS
24.8.2015 Hannele Pokka

Turhan byrokratian purkaminen kuulostaa hyvältä. Sen nimeen vannovat niin poliitikot kuin elinkeinoelämä. Kansalaisten mielestä virkamiehiä on ylipäänsä liikaa vahtimassa tavallisten ihmisten arkiasioita.

Sipilän hallitus onkin luvannut ohjelmassaan karsia turhaa byrokratiaa kovalla kädellä. Turhaa sääntelyä aiotaan purkaa ja hallinnollista taakkaa keventää.  Erityisesti halutaan perata säännöksiä, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.

Keskustelua sääntelyn aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta on käyty vilkkaasti jo usean vuoden ajan. Erityisesti tulilinjalla ovat olleet ympäristöluvat. Arvostelijoiden mielestä Suomessa lupia on yleensä liikaa ja varsinkin ympäristölupien käsittely lupaviranomaisessa kestää kohtuuttoman kauan.

Viime vaalikaudella eduskunta karsi ympäristölupavelvollisten määrää, kun kunnissa käsiteltävien kotieläinlupien lupakynnystä nostettiin niin, että noin 3300 kotieläinlupaa poistui luvanvaraisuudesta. Samanaikaisesti noin 800 siirrettiin valtion lupaviranomaiselta, aluehallintovirastolta kunnan käsiteltäväksi. Ympäristömenettelyjen sujuvoittamisessa on päästy hyvään alkuun, kun äskettäin tuli voimaan laki, jolla ympäristö- ja maa-aineslupien käsittely yhdistetään.

Viime syksynä julkisuudessa oli eniten esillä MetsäGroupin Äänekosken biotuotetehtaan luvitus. Siinä kaikki investoinnin edellyttämät luvat ja viranomaishyväksynnät saatiin ratkaistua muutamassa kuukaudessa ilman että mitään säädöstä muutettiin. Viranomaiset sopivat yhteistyöstä, jossa alueellinen ELY-keskus otti prosessiohjauksen hoitaakseen ja huolehti siitä, että asiat sujuivat. Äänekosken asiassa sekä viranomaiset että toiminnanharjoittaja tekivät tiivistä yhteistyötä. Tämän jälkeen on aiheellisesti kysytty, miksi viranomaiset eivät muidenkaan suurten investointihankkeiden osalta pystyisi samaan.

Edelleen ympäristönlupavelvollisia on noin 16800 kappaletta, joista valtion toimivaltaan kuuluu 6200 ja loput noin 10600 kunnille. Valtion viranomaisen käsittelemistä luvista Euroopan unionin suuria teollisuuslaitoksia koskevan teollisuuspäästödirektiivin mukaan lupavelvollisia on noin 1000 kappaletta.

Ympäristölupien määrää koskevat luvut osoittavat, että ympäristösääntely on viime vuosikymmeninä muuttunut laajaksi ja vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi ympäristösäännöksiä on muutettu tiheään.

Kaikkea nykyistä sääntelyä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena kansalaisten, yritysten tai edes ympäristön tilan kannalta. Luvituksesta luopuminen toiminnassa, jonka ympäristövaikutukset ovat samankaltaisia eikä toimintaan liittyy merkittävää riskiä, on perusteltua. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että toimintaa aletaan säännellä yleisillä, yleensä valtioneuvoston asetuksella annettavilla määräyksillä tai luvan asemasta otettaisiin käyttöön ilmoitusmenettely. Molemmissa tapauksissa viranomaisen rooli olisi jälkivalvonnassa. Suuriin investointihankkeisiin, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, soveltuu edelleen parhaiten luvitus, jossa viranomainen tutkii asian tapauskohtaisesti.

Hankkeesta riippuen Suomessa tarvitaan usein useita lupia ja viranomaishyväksyntöjä. Tarvitaan esimerkiksi kaava, ympäristövaikutusten arviointi sekä kunnan että valtion eri viranomaisten lupia. Yhden luukun periaate, jossa luvanhakijan ei tarvitse kulkea viranomaiselta toiselle vaan viranomaiset hoitavat asian yhteistyössä keskenään, kuulostaa tästä syystä järkevältä. Sähköistä ympäristölupien käsittelyä on valmisteltu pitkään. Toivoa sopii, että lupaprosesseissa päästään vihdoinkin digiaikaan. Rakennusluvissa sähköinen lupa on ollut jo pitkään saatavilla. Valitettavasti kunnat ovat varsin hitaasti ottaneet tarjolla olevan palvelun käyttöönsä.

Norminpurkuinnostuksessa on hyvä muistaa, että viranomaisen lupa antaa toiminnanharjoittajalle turvaa. Hankkeeseen ryhtyvä tietää, millä ehdoilla hän saa toimintaansa harjoittaa ja kun hän niiden ehtojen mukaan toimii, hänen asemansa on suojattu.

Hyvä sääntely parantaa yritystemme kilpailukykyä ja kannustaa niitä uusien teknologisten ratkaisujen ja järjestelmien kehittämiseen.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.