Jätevesiasetus taas pinnalla

RSS
16.9.2014 Hannele Pokka

Sen jälkeen kun eduskunta viime vaalien alla lievensi merkittävästi tuolloin voimassa olleen hajajätevesiasetuksen määräyksiä, politiikan puolella on ollut hyvin hiljaista. Nyt haja-asutusalueiden jätevesikysymyksistä puhutaan taas, mikä on hyvä asia, koska kaikkien on syytä tietää, mitä kolmen vuoden aikana on tapahtunut.

Harva muistaa tarkasti, mitä eduskunta kolme vuotta sitten päätti. En minäkään. Piti ottaa esille ympäristövaliokunnan talvella 2011 rustaama mietintö.

Ensinnäkin eduskunta jatkoi haja-asutusalueiden jätevesistä annetun asetuksin voimaan tuloa niin, että niiden kiinteistönomistajien, joita asia koskee, tulisi saattaa jätevesiasiat järjestykseen maaliskuun puoliväliin 2016 mennessä.

Toiseksi eduskunta päätti vapauttaa lain velvoitteista kaikki kiinteistönomistajat, jotka täyttivät 68 vuotta 9.3.2011 mennessä. Lain velvoitteista voi hakea myös kotikunnalta vapautusta " pakottavista syistä". Vapautus voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Eduskunta halusi siten sosiaalisin perustein antaa kiinteistönomistajille, joille investointi on taloudellisesti liian raskas, lisää siirtymäaikaa.

Eduskunta ei myöskään asettanut jotakin jätevesien käsittelytapaa ensisijalle. Kansanedustajat eivät edellyttäneet, että jokaisen haja-asutusalueen kiinteistön olisi hankittava tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo. Päinvastoin, eduskunnassa oltiin sitä mieltä, että suurimmassa osassa hajakiinteistöjä asia voidaan hoitaa maapuhdistamolla. Tällainen imeytyskenttä on myös usein kustannustehokkain ratkaisu.

Eduskunta tahtoi, että haja-asutusalueiden jätevesiasioiden hoidossa käytetään maalaisjärkeä. Ei ollut huonosti vaadittu.

Ympäristöministeriölle annettiin myös rahaa hoitaa haja-asutusalueiden jätevesistä annetun asetuksen neuvontaan. Vuosina 2012 ja 2013 neuvojat kävivät yhteensä 15 000 kiinteistöllä. Tämän vuoden neuvonta on edelleen käynnissä.

Neuvonnan tulosten mukaan 67 % haja-asutusalueiden vakituisesta asutuksesta ei täytä asetuksen vaatimuksia. Viemäröintiä haja-asutusalueilla on laajennettu 4000–5000 kiinteistön vuosivauhdilla. Siten haja-asutusalueiden vakituisista asunnoista kunnostettavien jätevesijärjestelmien määrä on noin 170 000, joista noin 50 000 on oikeutettu ikäperusteiseen automaattiseen vapautukseen.  Neuvonnan mukaan noin 100 000 vapaa-ajan asuntoa ei täytä asetuksen vaatimuksia, mutta jos vesivessaa ei ole, kunnostustarpeet ovat pieniä.

120 000 kiinteistönomistajaa, jotka eivät vielä ole tehneet parannuksia kiinteistönsä jätevesijärjestelmään, on iso luku. Olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä, että maassamme on myös tuhansia suomalaisia, jotka ovat jätevesiasiansa hoitaneet kuntoon. Olisi hyvä kuulla siitä, millaisia ratkaisuja on saatu aikaan ja paljonko ne ovat maksaneet.  Ollaanko tehtyyn ratkaisuun tyytyväisiä. Onko jo olemassa hyviä käytäntöjä, joista tieto ei Helsinkiin saakka ole kulkenut?

Kommentit (5 kommenttia)
Tapani Veistola
16.9.2014
klo 17.47
Vapaamatkustajuuden kannustaminen poikkeuksilla ja pidennyksillä olisi vastuutonta populismia.
pirkka
19.9.2014
klo 7.52
Kuinka on mahdollista,että lietelantaa voi kylvää huoletta mihin tahansa mutta mummon kakku tuhoa vedet.Miksi suo-pkitukset ja turpeenotto saa tuhota vesiä,että vain harvasta suomalaisesta järvestä voi juoda vettä.
jätevesisuunnittelija
24.9.2014
klo 9.12
Jatkoajan lisääminen järjestelmien saneeraamiseksi ei ole oikea toimenpide, se vaan siirtää toteutusta kuten on käynyt tähänkin asti. Vanhan asetuksen voimaan tullessa v. 2004 lähti saneeraukset hyvin käyntiin, mutta heti kun poliitikot alkoivat spekuloida
tämän asetuksen kanssa ennen vaaleja niin saneeraukset pysähtyivät kuin seinään, samoin kävi kun uuden asetuksen myötä annettiin kaksi vuotta lisäaikaa. Toivottavasti tätä jätevesiasiaa ei käytetä taas halpana vaaliaseena. Kansalaiset ovat kyllä jo hyvin asetuksesta
tietoisia, mutta tietenkin siirtävät toteutusta aina kun se tehdään valtiovallan taholta mahdolliseksi.
asiansa hoitava kansalainen
3.10.2014
klo 11.42
Itselläni on n. 25 m2 saunarakennus, jossa Nira-pumppu, eli käytännössä kantovesi. Siellä nyt yksi saostuskaivo, jonka etäisyys rannasta lähes 20 m... Siihen vaaditaan KAHDEN SAOSTUSKAIVON JA IMEYTYSKENTÄN investointeja. Toiseen saunarakennukseen - savusauna
(9m2),jossa betonilattia, vaaditaan samanlaista ratkaisua. Kävin keskustelemassa - sen jälkeen kun asetusta lievennettiin - tästä ympäristöbyrokraattien kanssa kunnan rakennusvirastossa, mutta he iskivät luun käteen - ei muutosta tähän. Minusta jo tuolle 1.
saunarakennukselle asetetut vaatimukset ovat ylimitoitettuja, mutta että vielä savusaunalle samanlaiset vaatimukset. Savusauna on myös lähes 20 m päässä rannasta, mutta kylpykertoja ei tule kovin monta vuodessa, puhumattakaan, että siellä pestäisiin paljon
muuta kuin noet pois. Sanoinkin vaimolle, että minä en tee mitään savusaunan suhteen. Jos tulee sanktioita - niin valitan kaikkiin oikeusasteisiin EU'ssa, ja jos hävitään, niin pyydän paikallisen VPK'n tekemään paloharjoituksen saunan kanssa ja Itä-Savon toimittaja
paikanpäälle.
Martti K.
13.11.2017
klo 12.11
Nimimerkki "asiansa hoitava kansalainen" kertoi saostuskaivovaatimuksista kantovesisaunoilleen. Taitaa olla kyse Savonlinnasta, ei mikään muu kunta Suomessa vaadi saostuskaivoja kantovesisaunoille ja -mökeille. Tosin tuo kaksi saostuskaivoa tarkoittaa,
etteivät suostuneet tulkitsemaan saunojasi kantovesipaikoiksi vaan laittoivat painevesipaikan vaatimukset: "käsittelylaite: vähintään 2-osastoinen tiivis saostuskaivo / -säiliö (hyötytilavuus = 0,5 m³ + 0,5m³) + maaperäkäsittely (imeytys- tai suodatuskenttä);
2x 10 m imeytysputki tai vastaava"