Kalateiden rakentamiselle kansalaisten tuki

RSS
10.2.2020 Hannele Pokka

Lappilaiset ovat toistuvasti käyneet ministereiden puheilla muistuttamassa siitä, että lohelta ja taimenelta puuttuu yhä pääsy kutemaan kotijokiinsa. Menneitten vuosikymmenien kiivaan vesivoimarakentamisen aikana pohjoisen joet padottiin tuottamaan energiaa. Kalatiet jätettiin rakentamatta. 

Viime viikolla runsaslukuinen lähetystö tapasi muun muassa maatalous-, ympäristö- ja omistusohjausministerit. Ministerit kertoivat, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu kala-asioista. Lähetystö toivoi, että omistajaohjausministerin panisi Fortumin ja Kemijoki oy:n mahtikäskyllä rakentamaan kalatiet, kun valtio on näissä yhtiöissä merkittävä omistaja. Ministeri kertoi, että valtionkin on noudatettava lakia: pörssiyhtiöillä on omat pelisääntönsä ja lainsäädäntönsä, jota enemmistöomistajakaan ei saa rikkoa. Vastaus ei tietenkään miellyttänyt kuulijoita.

Vesilainsäädäntö nykyaikaan?

Nykyinen hallitus samoin kuin edellinenkin, Sipilän hallitus, ovat varanneet valtion talousarvioon rahaa kalateiden rakentamiseen. Hallituksen kalatierahat ovat olleet tärkeä päänavaus virtavesien tilan parantamiselle, mutta vielä tärkeämpää olisi saattaa vesilaki vastaamaan nykyaikaisia ympäristönsuojelutavoitteita.

Vesilain uudistaminen ei ole Marinin hallituksen listalla, vaikka sen tulisi olla. Hallituksen ohjelmassa on toki kirjaus, että sellaisiin vesilupiin, joihin ei sisälly lainkaan kalatalousvelvoitetta, sellainen voidaan lisätä. Tällaisiakin, lähinnä pieniä vesivoimalaitoksia koskevia lupia maassamme on useita kymmeniä. Hallitusohjelman kirjaus on hyvä, mutta tällä muutoksella vesilainsäädäntöämme ei vielä tuoda nykyaikaan.

EU:n vesienhoidon tavoitteet ohjaavat jäsenmaita

Ruotsissa tuli viime vuoden puolella voimaan vesilain muutos, jolla vanhat vesitalousluvat saatetaan vastaamaan nykyaikaisia ympäristötavoitteita. Ruotsissa aletaan siten muuttamaan pysyviä vesilupia, jotka tähän saakka ovat olleet koskemattomia. Syynä lainuudistukseen on Euroopan unionin lainsäädäntö vesienhoidon laatutavoitteista, jotka koskevat kaikkia jäsenmaita. 

Euroopan unionin tuomioistuin on viimeaikaisissa päätöksissään katsonut, että vesienhoidon ympäristötavoitteita voidaan määrätä myös jälkikäteen, vaikka jäsenvaltion myöntämä laillinen vesitalouslupa olisi ollut voimassa. Meillä viime aikoina eniten keskustelua on herättänyt korkeimman hallinto-oikeuden päätös Finnpulp-sellutehtaan luvan hylkäämisestä. Päätöksessä KHO nojautui Euroopan unionin vesienhoidon tavoitteisiin. Uusi sellutehdas olisi heikentänyt Kallaveden laatua, joten lupaa hankkeelle ei myönnetty.

Asenteet vesiympäristöä kohtaan muuttuneet

Suomessa on 221 vesivoimalaitosta. Niistä noin 140 on alle 5 megawatin laitoksia. Rakentamisluvat ovat pääosin vanhoja, osin hyvinkin vanhoja. Ruotsin tapaan vesivoimalaitosten rakentamislupiin on vanhastaan liittynyt vahva omaisuuden suoja. Ne ovat pysyviä lupia, joiden muuttaminen on tarkkaan säännelty.

Suomen vesivoimalaitosluvat lupaehtoineen kuvastavat aikansa yhteiskunnallisia arvoja ja arvostuksia. Noista ajoista kansalaisten asenteet vesiympäristöä kohtaan ovat muuttuneet. Vesistöt halutaan pitää puhtaina, niiden kalakantoja halutaan kehittää ja kansalaisten kalastusmahdollisuuksia parantaa. Ylipäänsä vesistön virkistyskäytöllä on kasvava merkitys.

Virtavesien nousukalojen, lohen, taimenen ja siian, osalta on saatavilla myös paljon tutkittua tietoa. Kun vielä 1980-luvulla ajateltiin, että rakennettujen vesistöjen kalakantoja on tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa istuttamalla kalanpoikasia, 2000-luvulla herättiin siihen tosiasiaan, että laitoksessa kasvatettu lohenpoikanen selviytyi huonosti Itämeressä. Pääosin istutetut kalanpoikaset kuolivat. Sen sijaan Itämeren luonnonlohikannat, vaikka ne liikakalastuksen vuoksi olivat harventuneet, selvisivät istukkaita paremmin.

Kommentit (2 kommenttia)
Pekka Nyman
10.2.2020
klo 19.48
Uskon, että EU määrää Suomelle uhkasakon direktiivin velvoitteiden noudattamattomudesta ja direktiivin vastaisesta lainsäädännöstä. Sitten kansa maksaa haitan aiheuttajien aiheuttamat kustannukset. Eikö olisi aika ajoissa muuttaa lakeja ja panna haitan
aiheuttajan maksamaan niin pienten purojen kuin suurten virtojen tuhoaminenkin. Korjaustoimia tarvitaan ja kansan varat tarvitaan hyvinvointiin. Siksi EU.
Jukkis
10.2.2020
klo 20.16
Sähköntuottaminen vesivoimalaitoksilla on epäeettistä liiketoimintaa.Miksi pörssiyhtiöt pesevät tästä käsiään valtion avustuksella ?