Kiertotalous etenee

RSS
9.5.2017 Hannele Pokka

Kierrättäminen on tuttua meille jokaiselle: kierrätämme pulloja, sanomalehtiä, vaatteita, huonekaluja. Voisimme toki kierrättää enemmän.

Tällä hetkellä kotitalousjätteistä kierrätetään noin 40 prosenttia. Tavoitteena on puolet. Selvää on, että kaatopaikalle menevän tavaran määrä vähenee. Kotitaloudessa syntyvien jätteiden lajittelu ei niin kummoinen homma ole. Pitää vain ryhtyä siihen.

Kiertotaloudessa puhutaan tietenkin myös kierrättämisestä, mutta laajemmin siitä, että jätteet ovat rahanarvoista tavaraa, liiketoimintamahdollisuuksia osaajille.

Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuuden energiatehokkuus, pullonkierrätys, tai kirpputorit ovat hyviä esimerkkejä kiertotalouden käytännöstä.

Silti paljon on vielä tehtävissä: 54 prosenttia jätteestä ei kierrätetä tai käytetä uudelleen millään tavoin.

Esimerkiksi 150–200 miljoonan euron potentiaali liittyy ruokahävikin minimointiin kotitalouksissa ja ravintolapalveluissa ja maksimaalisen arvon saamiseen syömiskelvottomasta elintarvikejätteestä – polttamisen sijaan. Ruokahävikistä johtuvia päästöjä voi verrata 200 000 henkilöauton vuotuisiin päästöihin. Tehdyn arvion mukaan heitämme hukkaan vuosittain keskimäärin 330–460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa.

Julkisten hankintojen osuus Suomessa on ollut vuositasolla lähes 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja hankintoja kuten rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja tehdään 35 miljardilla eurolla vuodessa.

Kaupungit ja kunnat voivat olla uudenlaisten toimintamallien ja kokeilujen kehittämisympäristöjä tai -alustoja. Meillä on jo usean vuoden ajan ollut kuntia, joiden päättäjät ovat tehneet omat linjauksensa, miten omasta kotikunnasta saadaan hiilineutraali. Kunnat kutsuvat itseään Hinku-kunniksi. Niitä on 35 kappaletta. Kuntien kunnianhimoinen tavoite tulla hiilineutraaleiksi muuta Suomea nopeammassa aikataulussa on kannustava esimerkki.

HINKU-kuntien päästöt laskivat 21 prosenttia vuosina 2007–2013, kun Suomen päästötavoite on vähentää ilmastopäästöt 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hinku-kunnat ohittivat tämän jo kolme vuotta sitten.
Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen sekä kaukolämmössä että erillislämmityksessä fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Myös kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on vaikuttanut hyvään tulokseen.

Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

Pari vuotta sitten valmistuneessa Sitran selvityksessä arvioidaan, että kiertotalouden vuotuinen potentiaali Suomen kansantaloudelle on varovaisestikin arvioiden 1,5–2,5 miljardia euroa.

Myös Euroopan unioni on laatinut oman kiertotalouspakettinsa, jossa on kunnianhimoisia tavoitteita etenkin jätteiden kierrätyksen osalta. EU:n tavoitteena on jätelainsäädännön uudistaminen niin, että se paremmin tukisi siirtymistä kiertotalouteen. Me Suomessa toivomme, että uudistuvat jätedirektiivit antavat tilaa kansallisille sovellutuksille, koska olosuhteet Euroopan maissa vaihtelevat.

Jotakin voidaan tehdä uutta lakia säätämättäkin. Syksyllä ympäristöministeriö ja Kaupan alan järjestöt sopivat muovipussien vähentämisestä ja niiden korvaamisesta biohajoavilla pusseilla. Seuraamme nyt, miten kauppa toimeenpanee tehtyä sopimusta.

Pari vuotta sitten nykyisen hallituksen aloittaessa toimintansa kiertotalous oli jo esillä biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen eli cleantechin rinnalla. Äskettäin pidetyn kehysriihen päätöksillä hallitus haluaa panostaa lisää kiertotalouden vauhdittamiseen piloteilla ja investointiavustuksilla.

Ravinteiden kierrätys jätevesilietteestä ja kotieläinten lannasta edistyy piloteilla ja kokeiluilla. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle on vähentynyt merkittävästi orgaanisen jätteen kaatopaikkakieloon tultua voimaan viime vuoden alussa. Bio- ja kiertotalouteen on syntynyt ja syntymässä mittavia investointeja, Äänekosken biotuotetehdas, Kemiin ja Kemijärvelle suunnitellut biojalostamohankkeet muutamia mainitakseni. Uusia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusmenetelmiä kokeillaan ja alueita kunnostetaan käyttöön.

Hallinnollista taakkaa on vähennetty ja tullaan edelleen vähentämään tuntuvasti kuluvan hallituskauden aikana. Muun muassa eräiden jätteiden käyttöä rakentamisessa edistetään siirtämällä ne lupamenettelystä kevyempään ilmoitusmenettelyyn.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran toimiessa kätilönä Suomeen saatiin aikaan ensimmäinen Kiertotalouden tiekartta. Nimestään huolimatta kysymys ei ole ohjelmallisesta paperista vaan käytännön hankkeista, joita yritykset, kunnat ja viranomaiset ovat laatineet yhdessä. Nyt olisikin hienoa kuulla hyvistä käytännöistä ja esimerkeistä, mitä kiertotalouden alueella eri puolilla maata on toimeenpantu.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.