Kuin silloin ennen

RSS
14.9.2015 Hannele Pokka

Vuonna 1995 Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa lyömällä Ruotsin 4 - 1. Suomen ensimmäinen jääkiekon MM-kulta sai koko Suomen sekaisin. 7.5. Helsingin kauppatorilla pidettiin suuri ja tunteikas kansalaisjuhla. Juhlia järjestettiin ympäri Suomea. 

Kultajuhliin kokoontuneille suomalaisilla oli takana monta ankaraa lamavuotta. Työttömyys oli yhä huippulukemissa, ylisuuret korot olivat kaataneet yrityksiä ja asuntovelkaisia. Hallitus oli leikannut menoja ja kansalaisten etuisuuksia. Ammattiliittojen suurmielenosoitukset olivat kuuluneet ajan kuvaan. MM- voittotunnelmassa suomalaisista alkoi tuntua, että lamakin oli selätettävissä yhteisvoimin.

Nyt monet asiantuntijat sanovat, ettei Suomen talouden nykytilaa voi verrata 1990- luvun lamaan. Menee vielä huonommin.

Tultuani ympäristöministeriölle töihin, ajattelin, että on hyödyllistä käydä kuuntelemassa elinkeinoelämän terveisiä ympäristövirkamiehille ja valtiolle yleensäkin. Elinkeinoelämän tilaisuuksissa toistuivat samat terveiset; Suomessa työvoima on liian kallista ja säätelyä liikaa. Siksi Suomeen ei kannata investoida. He sanoivat, että huomenna menee vielä huonommin. Kesällä huomasin lehdistä, että muutama terveisten esittäjä oli siirtynyt viettämään eläkepäiviään Portugalin aurinkorannoille.

Onneksi Suomessa on maakunnat. Kun siellä poikkesi, tapasi toisenlaisen ilmapiirin: yrittäjiä, jotka olivat investoineet ja kertoivat Suomen olevan se paikka, jossa se jatkossakin haluavat toimia. Toki viime aikoina maakunnistakin on kuulunut enemmän uutisia yt-menettelyistä ja työpaikkojen sulkemisesta.

Hallitus on viime viikolla linjannut, miten se aikoo lainsäädännöllä leikata lomia ja muita työntekijöiden etuja. Kipeää tekee aivan tavallisten virkamiestenkin elämässä.

Hallitus on kertonut myös kärkihankkeistaan, joilla pyritään saamaan Suomeen uutta kasvua ja työtä. Bio- ja kiertotalouden hankkeet ovat hallituksen erityisessä suosiossa. Tämän osalta hallitus on varautunut 300 miljoonan euron rahoitukseen. Selvää lieneekin, ettei MetsäGroupin Äänekosken biotuotetehdas jää ainoaksi bioalan investoinniksi Suomeen.

Maailmalla energiatehokkuus, energiansäästö, siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, bio- ja kiertotalouden investoinnit ovat jo ilmiö. Suomessa Sitra on selvittänyt, että resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 - 2,5 miljardin vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Tätä taustaa vasten Suomella on yhä mahdollisuuksia tehdä maastamme bio- ja kiertotalouden eturivin toimija. Tämä ei tunnu juuri tällä hetkellä kiinnostavalta keskustelun aiheelta. Kiinnostavaa on vastakkainasettelu; hallitus ja työntekijäjärjestöt. Ihan kuin silloin ennen, 1990-luvulla.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.