Metsähallituslakiluonnoksen kuulemistilaisuudet

RSS
19.10.2015 Hannele Pokka

Metsähallituslakia on yritetty uudistaa jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Edellisessä hallituksessa uudistus kaatui SDP:n vastustukseen eikä silloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo halunnut tuoda riitaista lakiesitystä eduskunnalle.

Hyllytetyn lakiehdotuksen pääsisältö oli Metsähallituksen metsätaloustoimien yhtiöittäminen. Tästä asiasta lakia valmistelleet virkamiehet niin maa- ja metsätalous- kuin ympäristöministeriössä olivat samaa mieltä: EU:n vaatimusten vuoksi Metsähallitus ei voi jatkaa metsätaloustoimiaan liikelaitoksena.  Muilta osin Metsähallitus olisi jatkanut nykymuotoisena erityisliikelaitoksena. Valtion maa- ja vesialueet olisivat pysyneet valtion omistuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö olisivat jatkaneet entiseen tapaan Metsähallituksen tulosohjausta.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen ja uuden hallituksen aloitettua työnsä metsähallituslain valmistelu on jatkunut maa- ja metsätalousministeriön vetämässä virkamiestyöryhmässä. Tällä viikolla maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen aloittaa lakiehdotuksesta kolmen kuulemistilaisuuden kierroksen. Kuulemiset järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä.

Mitä uudessa lakiehdotuksessa on erilaista kuin siinä, mikä ei edennyt viime vaalikaudella? Ydinsisältö ei ole juuri muuttunut. Edelleen Metsähallituksen metsätaloustoimista halutaan muodostaa eduskunnan luvalla osakeyhtiö. Metsähallituksen hallinnassa olevia laajoja luonnonsuojelualueita hoidettaisiin julkisina hallintotehtävinä eduskunnan budjettivaroilla niin kuin tähänkin asti. Julkisia hallintotehtäviä varten Metsähallituksella olisi erillinen yksikö, jota johtaisi valtioneuvoston nimittämä luontopalvelujohtaja. Metsästystä, kalastusta ja erävalvontaa koskevat julkiset hallintotehtävät pysyisivät entiseen tapaan maa- ja metsätalousministeriöllä. Erot viime vaalikauden ja nyt esillä olevan ehdotuksen välillä ovat enemmänkin yksityiskohdisssa kuin suurissa periaatteissa.

Mutta valtion maiden ja vesien hallinnassa on kansalaisten ja eri sidosryhmien näkökulmasta aina kysymys periaatteista. Sen vuoksi Metsähallitusta koskevat asiat eivät ole koskaan olleet poliitikoille läpihuutojuttuja. Onkin jännittävää nähdä, millaisen vastaanoton lakiluonnos kuulemistilaisuuksissa saa.

Kommentit (3 kommenttia)
Tapani Tulkki
21.10.2015
klo 10.17
Kiitos kansliapäällikölle keskusteluun osallistumisesta! Rakentava rooli on tärkeä meille kaikille, ja juuri kuten Pokka kirjoittaa, kysymys on periaatteista. Onko esitys muuttunut olennaisesti vai ei? Lukuisat sidosryhmät ovat sitä mieltä, että luonnoksessa
on muuttunut niin paljon että kyse on eri esityksestä. Esimerkiksi maa- ja vesialueiden "omistajaministeriön" siirrosta ei ollut mitään tietoa kevään 2014 lausuntokierroksella. Periaatteellisesti lienee niin, että lausuntoa antavalla taholla on oikeus päättää
mitä koskeeko lausunto myös uutta lakiluonnosta vai ei. Kiitos siis blogista ja avoin keskustelu jatkukoon!
Kriittistä
24.10.2015
klo 11.11
Jos katsoo uutisointia, niin vastaanotto on ollut kaikilta tahoilta kriittistä, poislukien osa hallinnosta. Lausuntoja ovat antaneet tutkijat kolmesta yliopistosta (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto) mm. Huomenta
Suomessa, Ylellä, Lapin kansassa, Helsingin sanomissa ja Suomen kuvalehdessä koskien saamelaisia koskevien pykälien poistoa.
Tapani Tulkki
29.10.2015
klo 10.24
Kiitos blogista! Ymmärrän ministeriöiden näkemyksen lakiluonnosten välillä olevista eroista, joita sekä YM että MMM kuvaa pieniksi. Tasesiirtoasia on kuitenkin kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri, ja sellaisesta ei ollut vuoden 2014 kevään lausuntokierroksella
edes huhuja. Lisäksi pitäisin itsestään selvänä lausunnonantajien oikeutta päättää oman lausuntonsa asemasta: eli voidaanko edellistä lakiluonnosta koskevaa lausuntoa "soveltaa" tähän uuteen lakiluonnokseen. Kiitos vielä blogista, ja keskusteluun osallistumisesta
tässä ja muissakin asioissa! Tapani Tulkki