Sisäilmaongelmia ei lakaista maton alle

RSS
8.11.2019 Hannele Pokka

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti äskettäin tekemänsä kyselyn tulokset siitä, mitä suomalaiset ajattelevat sisäilmaan liittyvistä terveysriskeistä. Kyselyyn haastateltiin vajaa 1800 satunnaisella otannalla valittua 25–64 -vuotiasta suomalaista.

Kyselyn tulokset tuntuvat yllättäneen THL:n lääkärit. Kyselyyn vastanneista yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi. Sen sijaan lääkäreiden mielestä vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua esimerkiksi astmaan.

THL:n selvitys ei tarkoita, että terveyden asiantuntijat haluaisivat lakaista sisäilmaongelmat maton alle. Keskustelua kokonaisuudesta tulee voida käydä avoimesti. Suomessa ihmiset osaavat jo reagoida sisäilman laatuun, mikä varmaan näkyy kyselyissä. Olen myös ymmärtänyt, että lääketieteellisesti todettuja vakavia oireita olisi rajallinen määrä suhteessa kaikkiin eriasteisia oireita saaviin. Tämä ei tee niitä luonnollisestikaan yhtään hyväksyttävämmiksi, mutta luo tarvetta tuoda keskusteluun myös se tosiasia, että erilaisten oireiden vakavuusaste ja niistä kärsivien määrät ovat erilaisia.

Kuultiin myös taas kerran lääkärikunnan viesti, että sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia asioita. Tämä tieto ei tietenkään paljon auta niissä kunnissa, joissa juuri keskustellaan koulun tai päiväkodin sisäilmaongelmista, ja kunnan luottamushenkilöt saavat ärtynyttä palauteta lasten vanhemmilta. Selvää on, että paljon käytössä olevien tilojen sisäilmaongelmiin on puututtava välittömästi. Tällaisia ovat juuri koulut, päiväkodit sekä sosiaali- ja terveysalan hoivapaikat. Puuttumisen lisäksi tarvitaan usein monialaista osaamista ongelmien syiden löytämiseksi ja poistamiseksi. Tätä osaamista on edelleen vaikea löytää ja kytkeä kulloiseenkin tilanteeseen.

Moni on minulta kysynyt, mitä kuuluu Terveet tilat 2028 -ohjelmalle, joka polkaistiin käyntiin silloisen pääministerin johdolla pari vuotta sitten. Kymmenvuotisen ohjelman tavoitteena on saada julkisten tilojen sisäilma-asiat kuntoon. THL:n, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton laatiman selvityksen mukaan noin viidesosa kuntien rakennuksista kärsii sisäilmaongelmista.

Terveet tilat 2028 -ohjelma on koonnut kuntien ja valtion toimijoita erilaisiin teematilaisuuksiin, joissa on kerrottu hyvistä käytännöistä, koetuista ongelmista, korjausrahojen puutteesta sekä toimista, joilla kosteusvaurioisten rakennusten korjausta voidaan vauhdittaa ja uusia ongelmia ehkäistä, muun ohella.

Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana on tarkoitus vakiinnuttaa kuntien ja valtion kiinteistöjohtamiseen ja sen mukaiseen suunnitelmalliseen kiinteistöjen huoltoon, ylläpitoon ja korjaamiseen toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Tarkoitus on myös tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

Antti Rinteen hallitus on päättänyt jatkaa Terveet tilat 2028 -ohjelmaa. Ohjelman ministeriövetoisella johtoryhmällä on tähän mennessä ollut vasta yksi kokous, jossa on kerrattu tähän asti tapahtunutta. Toistaiseksi valtion rahaa kuntien ongelmakiinteistöjen korjaustoiminnan vauhdittamiseen ei ole luvassa.

Rakennusten sisäilma-asiat ovat olleet esillä myös ympäristöministeriössä vireillä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. Eri sidosryhmät saivat äskettäin ministeriöltä pyynnön esittää kantansa, mitä asioita maankäyttö- ja rakennuslaissa tulisi uudistaa, mitä säilyttää. Lakihankkeen valmistelussa ollaan syksyn lopulla siirtymässä vaiheeseen, jossa työryhmien jäsenten on kerrottava, mitä pitää muuttaa ja miten.

Rakentamisen laatu, vastuu ja valvontakysymykset ovat olleet lakiuudistuksen valmistelussa alusta lähtien vahvasti esillä. Rakentamiseen halutaan ryhtiä myös sääntelyä kehittämällä.

Auttaako lain pykälien kiristäminen kiireeseen, joka tuntuu olevan monien rakennuskohteiden ongelmien juurisyy? On kiire, ja betonit jäävät kiireessä helposti liian märiksi ja kosteiksi. On hoppu, ja ilmanvaihto jää säätämättä oikein. Itse, juristi kun olen, ajattelen, että nykyistä selkeämmät lain säännökset vastuukysymyksissä toisivat rakentamiseen ryhtiä. Onhan uuden rakennuksen tarkoitus kestää seuraavat sata vuotta.

Kommentit (7 kommenttia)
Pia
9.11.2019
klo 19.43
Kiitos! Kerrankin järkevää tekstiä tämän tason ihmiseltä. Tähän asti kaikki muu tämän tason kommentit ovat olleet huuhaata. 2 asiaa, jotka pitää ottaa huomioon vaikkakin asia tämän asiakirjan mukaan on fiksulla tasolla, ovat todellinen vastuu-sanktio-menetelmä.
Tätä ilman kukaan ei oikeasti ota ja ole vastuussa. Toinen asia on meneillään olevat ja alkavat rakennukset, kuinka suruttomasti rakennusmateriaali on vedelle ja kosteudelle alttiina rakennusaikana, joka tarkoittaa, että tässä muutaman vuoden sisään valmistuvat
rakennukset ovat kohta tai vuosien päästä samassa jamassa kuin moni rakennus nyt.
Jussi
9.11.2019
klo 20.49
Suomessa on edelleen todella paljon yrityksiä, jotka tekevät rakennusten kuntotutkimuksia korjauksia varten todella huonosti. Puutteellisilla selvityksillä ei saada korjauksia onnistumaan. Pääosa Suomen rakennuskannasta on kuitenkin vanhoja, 2000-luvulla
rakennettujen rakennusten osuus rakennuskannasta on erittäin pieni.
Katja Pulkkinen
10.11.2019
klo 6.11
Terveyshaittojen tarkastelun kannalta THL:n viestistä kannattaa erottaa kaksi asiaa: 1. Edelleen vain homeeseen liittyvää tutkimusta on hyödynnetty. Missä rakennusmateriaalit, esim. liimat, muovimatot ja muut lattiapinnoitteet? Terveyshaittoja koskeva
keskustelu olisi aika päivittää 2000-luvulle huomioimalla muutakin kuin hometutkimusta. 2. Puhuessaan astmasta THL tarkastelee vain niitä terveyshaittoja, joiden osalta syysuhde on varma. Tämä on vain jäävuoren huippu siitä tiedosta, mitä olisi käytettävissä.
On runsaasti tutkimusta rakennuksiin ja sisäilman epäpuhtauksiin liittyvistä mahdollisista ja todennäköisistä terveysvaikutuksista ja erilaisten epäpuhtauksien vaaraominaisuuksista. Aukottoman syysuhteen todentaminen on hyvin hidasta näin monitekijäisessä
kentässä, jossa mm. altistumisen mittaamisen, tarkan tautimekanismin ja annosvasteen määrittäminen on monimutkaista ja vielä pitkälti kesken - liekö näitä koskaan kattavasti opitaankaan tuntemaan, kun kyse on tuhansista aineista ja niiden yhteisvaikutuksista,
ja aineita tulee koko ajan myös uusia. Julkislaitokset tulisi velvoittaa hyödyntämään kaikkea kertynyttä tietoa. Nämä kaksi muutosta toisivat suomalaiseen sisäilmakeskusteluun aivan uudet tuulet.
Työpaikkakyvytön
10.11.2019
klo 9.31
Ei olla menty kyllä yhtään eteenpäin viidessä vuodessa. Pelottavaa. Joka päivä altistuu lapsia ja nuoria huonolle sisäilmalle päiväkodeissa ja kouluissa. Sosiaalipuolen työpaikat ala-arvoisia. Monilla kodit homeessa, Nyt tarvitaan puoluerajoja ylittävää
toimintaa ja pitkänajan suunnitelmia, miten estetään satojen ja tuhansien ihmisten sairastumista työkyvyttömiksi. Rakentamiselle on saatava säädökset ja työn laatu on tarkistettava. Sairastuneita on uskottava ja autettava. Puhtaita työpaikkoja rakennettava
sairastuneille. "Huonosta rakentamisesta rangaistus? RSS 13.10.2014 Hannele Pokka" https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Huonosta_rakentamisesta_rangaistus(31501)?fbclid=IwAR3lKdsM3k_-KvgETUFU11oMU4KIEJwI8et_v7ezEhVzl6Zni1rH6EafnMQ
Voimme hyvin luonnostamme
10.11.2019
klo 13.00
Hyvä periaate; 100v talot. Mutta onko se teollisuuden tavoite myös. Jyyrisyyn piilotelkessa(rakennuksissa se on), pitää yhteistyötä lisätä: 1. TT2028 pitää kutsua myös THL/TTL ulkopuolisia tutkijoita pöytään. 2. Tilastotutkimus rakennuskannasta voisi osoittaa,
mikä toimii käytännössä. Terveet vanhat talot? 3. Ihminen voi hyvin luonnossa(tiede ja käytäntö tuodusta); rakentamista pitää ohjata luonnon materiaaleihin ja kemikaalittomuuteen. Kemikaalit pitää kertoa, että ihmiset tietävät missä ovat sisällä ja valita,
mitä ostavat. Kaikkiin näihin voi YM vaikuttaa.
Antitietoa
10.11.2019
klo 21.53
Tuo Kuntaliiton selvitys kuntien sisäilmaongelmaisista tiloista oli aivan kukkua. Omassa kunnassani on useita ongelmakohteita, joista käydään vääntöä juuri nyt. Tuon kyselyn mukaan niitä ei kuitenkaan ollut. Kyselyyn ovat vastanneet kunnan päättäjät oman
käsityksensä mukaan. Hämmästyttävää, että kokonaistuloksessa on silti jopa 1/5:ssa kiinteistöistä havaittu ongelmia. Suomeksi: tuokin arvio on pahasti alakanttiin. Ongelma on siinä, että käyttäjiltä ei kunnolla kerätä dataa tilojen kunnosta. Tai jos kerätäänkin,
sitä ei koosteta eikä varsinkaan julkaista missään. Sisäilmahaitoista ilmoittaminen on tehty vaikeaksi. Ei ole mitään keinoa varmistaa, että oma haittailmoitus on oikeasti mennyt perille ja että siihen myös reagoidaan. Tätä reagoimattomuutta tai välinpitämättömyyttä
on luvattoman paljon kaikissa sisäilmaongelmatilanteissa. Tämä on hyvä kirjoitus ministeriöltä, kiitos.
Toinen työpaikkakyvytön
11.11.2019
klo 21.32
Komppaan mukana työpaikkakyvyttömän kommenttia. MEitä on jo liikaa ja tähän tilanteeseen voi joutua kuka tahansa. Niin kauan kuin Suomessa ei tunnusteta ja tunnisteta virallisesti ympäristösairauden koko kirjoa toimet jäävät aika hampaattomiksi. Kuinka
paljon meitä ympäristösairaita on oltava ennen kuin asioihin jo vuosikymmenien vitkastelun jälkeen puututaan vai jäävätkö meidän lapsemme ihmettelemään aikaan saamattomuuttamme ja kärsimään seurauksista.