Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyi - mitä ympäristösektorilla saatiin aikaan?

RSS
7.5.2019 Hannele Pokka

Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyi Rovaniemellä Arktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen. Ministerikokouksesta tuli näytös, jossa maailmanpolitiikan asetelmat saivat laajan julkisuuden ja heijastuivat kokouksen lopputuloksiin. Tämä kuva ajautui kauas Arktisen neuvoston perustyöstä. Ensimmäistä kertaa arktiset ministerit eivät myöskään saaneet aikaan yhteistä julistusta.

Arktisen neuvoston varsinainen työ ei ole ministerien puheenvuoroja, vaan maiden asiantuntijoiden ja alkuperäiskansojen edustajien pitkän linjan yhteistyötä ja sen tuloksia. Ympäristöä ja kestävää kehitystä koskeva työ on jatkunut aktiivisena Suomen puheenjohtajakaudella. Mitä tässä työssä saatiin aikaan?

Kuluneeseen kahteen vuoteen mahtuu Rovanemellä järjestetty biodiversiteettikonferenssi, joka keräsi yli 500 arktisen luonnon ja ympäristön asiantuntijaa. Samassa yhteydessä arktisten maiden ympäristöministerit pitivät kokouksen. Kokouksesta minulle jäi erityisesti mieleen keskustelu tai oikeastaan sarja mietteitä, kun kukin ministeri ja alkuperäiskansan edustaja pohti, miten luonto ja ympäristö oli muuttunut siitä, millainen se oli heidän, heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa lapsuudessa. Heitä kuunnellessa tuli tunne, että olemme vai yksi lenkki sukupolvien ketjussa ja että meidän tehtävämme on jättää ympäristö paremmassa tilassa tuleville sukupolville.

Mustaa hiiltä koskeva asiantuntijatyö on saanut paljon näkyvyyttä. Mustahiilipäästöt ja niiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja päästöt ilmaan tunnetaan nyt aikaisempaa tarkemmin. Mustan hiilen päästöjä vähentäviä projekteja soihdutuksesta ja energiahuollosta on käynnistetty mm. Venäjällä.

Haasteitakin on ollut. Yhdysvallat ei enää ole halunnut sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja Venäjältä päivitettyjen tietojen saaminen osoittautui hankalaksi. Asiantuntijatyönä valmistunut kaikkien maiden hyväksymä raportti luo perustan jatkotyölle.

Taloudellisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin hyvistä käytännöistä julkaistiin Rovaniemen kokouksessa suositukset. Niissä on keskitytty erityisesti paikallisten asukkaiden osallistumisen vahvistamiseen. Arktinen YVA esiteltiin viime viikolla kansainvälisessä vaikutusten arviointijärjestön tapahtumassa. Arktisen neuvoston työ sai siellä palkinnon.

Yhteistyö ilmatieteessä tiivistyi Suomen puheenjohtajakaudella. Suomen Ilmatieteen laitos järjesti myös Rovaniemellä ministerikokouksen yhteydessä mainion seminaarin, jossa kuultiin alkuperäiskansojen edustajilta kiinnostavia kuvauksia, miten lumi ja jää olosuhteiden muuttuminen on jo vaikuttanut mm. poronhoidon harjoittamisen edellytyksiin.

Arktisen neuvoston työryhmät ovat kuluneen kahden vuoden aikana tuottaneet tietoa ilmastomuutoksen, mustan hiilen ja ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi monelta muulta alueelta merten suojelusta, muoviroskasta, luonnon monimuotoisuudesta, saastumisen vaikutuksista villieläimiin ja kaloihin, raskaan polttoöljyn ympäristöriskeistä ja meriliikenteestä, muun ohella.

Hyvä kysymys on, miten tieto otetaan huomioon arktisten maiden päätöksenteossa. Ympäristöministerit ovat kokoontuneet Arktisen neuvoston yhteydessä säännöllisesti. Tällä on historialliset juurensa. Alkoihan arktinen yhteistyö vuonna 1991 Rovanemellä juuri ympäristöministerien kokouksella, jossa hyväksyttiin arktisille alueille yhteinen ympäristönsuojelun strategia. Mutta miten arktinen tieto tunnetaan arktisten maiden talous- tai liikenneministerien pöydissä?

Vuodesta 1996, jolloin Arktinen neuvosto perustettiin, arktisten alueiden ja asioiden painoarvo on merkittävästi lisääntynyt. Vähän aikaa sitten vaikutti siltä, että arktiset alueet nähtiin eri puolilla maailmaa uutena Eldoradona, jonka luonnonvarat oli jäätiköiden sulaessa saatavissa piankin vahvistamaan maailman talouskasvua. Sittemmin arktisen alueen taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvät riskit ovat tulleet paremmin tietoon. Niistäkin on saatavissa tietoa ja riskiarvioita. Ilmastoasiat ovat megaluokan asioita, mitä ne eivät pari kymmentä vuotta sitten vielä olleet. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein sanonut, arktisen jään sulaminen ja sen myötä meren pinnan nousu ei ole vain arktinen kysymys. Sillä on vaikutuksensa koko maapallolle.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.