Pariisin ilmastosopimus

 
 

YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, jolloin Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi on jo päättynyt.

Pariisin sopimuksen voimaan tulemiseen vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on yhteensä vähintään 55 %. Voimaantulokynnys ylittyi lokakuussa 2016, kun muun muassa EU ratifioi sopimuksen. Pariisin sopimus astui voimaan 4.11.2016. Suomi hyväksyi sopimuksen 14.11.2016. Sitoutuminen sopimukseen tapahtuu maiden omien kansallisten menettelyiden mukaisesti joko ratifioimalla, hyväksymällä tai liittymällä. Sopimukseen liittyneet osapuolet löytää YK:n ilmastosopimussihteeristön sivuilta.

Lue lisää tiedotteesta ja katso video hetkeltä, jolloin sopimus syntyi.

Pariisin sopimus
© Kuva: UNclimatechange/Flickr

Pariisin sopimuksen tavoitteet

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

 
 

Pariisin sopimuksen tavoitteena on saavuttaa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen päästöjen huippu mahdollisimman pian sekä vähentää päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

 
 

Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.

Viiden vuoden välein tapahtuvissa maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa tarkastellaan osapuolien yhteistä edistymistä suhteessa sopimuksen tavoitteisiin. Ensimmäinen kokonaistarkastelu tapahtuu vuonna 2023.

Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi kaikilta sopimuksen osapuolilta odotetaan kun­nianhimoisia ja ajan myötä kiristyviä toimia päästöjen vähentämiseksi, ilmaston­muutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisäämiseksi, teknologian kehit­tämiseksi ja siirtämiseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan peräkkäiset kansalliset päästötavoitteensa. Osapuolilla on velvollisuus valmistella kansallinen panos viiden vuoden välein, ja uusimman kansallisen tavoitteen tulee olla aina edellistä kunnianhimoisempi.

Osapuolien ilmoittamat kansallisesti määritellyt panokset tulevat säilytettäväksi YK:n ilmastosopimussihteeristön ylläpitämään julkiseen rekisteriin. Tähän mennessä annetut kansalliset panokset löytyvät YK:n ilmastosopimussihteeristön ylläpitämästä väliaikaisesta rekisteristä.

Pariisin sopimuksen toimeenpano

Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskeva säännöstö hyväksyttiin YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokouksessa joulukuussa 2018 Katowicessa. Säännöt ovat kattavat ja yhteiset kaikille sopimuksen osapuolille, joskin kehittyville maille on säännöissä sovittu tietyistä joustoista.

Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöstössä sovittiin muun muassa:

  • päästövähennystavoitteita kirittävän mekanismin eli maailmanlaajuisten kokonaistarkastelujen toimeenpanosta,
  • kansallisten panosten tarkemmista ohjeista,
  • raportointia, tarkastusta ja arviointia käsittelevistä ohjeista,
  • ilmastorahoituksen raportoinnin säännöistä,
  • teknologian kehitystä ja siirtoa koskevasta toimeenpanosta,
  • sopeutumistiedonantojen ohjeista ja
  • sopimuksen täytäntöönpanoa ja noudattamista edistävän komitean säännöistä.

Katowicessa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen Pariisin sopimuksen alaisten markkinamekanismien toimeenpanosta, joten näiden suhteen neuvottelut jatkuvat. Tämän lisäksi neuvotteluissa keskitytään nyt sopimaan mm. raportointiin liittyvistä teknisistä yksityiskohdista.

Pariisin sopimuksen onnistuneen toimeenpanon kannalta oleellista on maailmanlaajuinen kunnianhimon nosto, sillä osapuolten toistaiseksi ilmoittamat päästövähennystavoitteet ja -toimet eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisesti. Maiden odotetaan päivittävän kansalliset panoksensa vuoteen 2020 mennessä.

  • Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta Katowicen ilmastokokouksen päättymisen jälkeen.
  • Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja ajankohtaisia ilmastopolitiikan kuulumisia voi seurata ympäristöministeriön Kohti nollapäästöjä -blogista.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, p. 0295 250 272, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Julkaistu 29.11.2018 klo 11.15, päivitetty 14.2.2019 klo 15.37
  • FI
  •  
  • SV