Bonnin ilmastokokous tarkastelee energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

RSS
10.3.2014 Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Varsovan ilmastokokous päättyi marraskuussa 2013 tuloksin, jotka ovat jakaneet mielipiteitä. Nyt Durbanin työohjelman mukaisia neuvotteluja uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta jatketaan virkamiestason kokouksella Bonnissa 10.­–14.3.

Missä neuvotteluissa ollaan nyt, maaliskuun alussa? Mitä on tapahtunut Varsovan jälkeen?

Tärkeä avaus oli EU:n komission 22.1. julkistama ehdotus EU:n 2030-tavoitteiksi, jotka EU:n ja Suomen osalta olisivat tärkein panos vuoden 2015 ilmastosopimukseen. Komission ehdotus on kansainvälisesti ensimmäinen merkittävä keskustelunavaus tällä saralla ja käynnistänyt poliittisen keskustelun myös Euroopan parlamentissa ja ministerineuvostossa.

Monet osapuolet ovat myös viime viikkoina esittäneet näkemyksiään neuvottelujen jatkosta. EU keskittyi lähetteessään pitkälti pohtimaan, mitkä tulisi olla vuoden 2014 prioriteetit neuvotteluissa. EU:n mukaan kaikkien maiden tulisi nyt kiirehtiä päästövähennyspanostensa valmisteluja uutta sopimusta varten, jotta ne pystyttäisiin kertomaan hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta joulukuussa 2015. Tärkeä neuvotteluaihe tänä vuonna ovat näiden panosten sisällön kuvausvaatimukset (esimerkiksi millaisen päästötavoitteen maa asettaa ja mitä sektoreita ja kasvihuonekaasuja se kattaa ine.). EU korostaa myös että kansainvälisen yhteisön olisi jotenkin pystyttävä arvioimaan vuonna 2015 toimitettuja panoksia 2°C tavoitteen ja toistensa suhteen ja että 2015 sopimuksen tulisi perustua yhteisiin sääntöihin.

USA ilmoittaa lähetteessään tukevansa sellaista uutta sopimusta, joka vastaa vakavuudeltaan ja laajuudeltaan tieteen viesteihin. Vuoden 1992 puitesopimuksen periaatteita tulee noudattaa, mutta sen maajakoa enää ei. Vuoden 2015 sopimuksen tulee olla osa isompaa päätöspakettia (sisältäen esimerkiksi osapuolikokouksen päätöksiä), sen tulisi kestää aikaa ja olla siksi ytimekäs. Sopimuksessa tulisi olla osiot etenkin päästövähennyksistä, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastotoimien rahoituksesta. Osapuolten sopimukseen ilmoittamien panosten tulisi olla joko määrällisiä tai laadullisia riippuen osapuolen kokoluokasta ja merkityksestä sopimukselle. Panokset tulisi pääsääntöisesti toteuttaa ilman ulkopuolista apua.

Kiina kommentoi lähetteessään varsin laajasti Durbanin työohjelmaa yleisellä tasolla, vuoden 2014 työohjelmaa, 2015 sopimuksen sisällysluetteloa ja elementtejä sekä kunnianhimon parantamista ennen vuotta 2020. Kiinan mukaan Durbanin työohjelman tarkoitus ei ole luoda uutta ilmastoregiimiä, vaan vahvistaa vuoden 1992 puitesopimuksen toimeenpanoa. Mitään vuonna 1992 sovittua ei saisi muuttaa tai uudelleen tulkita, ei myöskään puitesopimuksen tiukan maajaon sisältämiä liitteitä (ns. palomuuria). Kehittyneillä mailla on ensisijainen vastuu nykyisistä ja myös tulevista kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä. Kehittyneiden maiden tulisi ilmoittaa 2015 sopimukseen sekä oikeudellisesti sitova päästövähennys- että ilmastorahoitustavoite. Kunnianhimon parantamisessa keskeinen työkalu on Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi ja sen rinnalla tehtävät vertailtavat päästövähennystoimet esim. USA:ssa. Kehittyneiden maiden tulisi keväällä 2014 tiukentaa päästövähennystavoitteensa -40 %:iin alle vuoden 1990 tason ja lisättävä ilmastorahoitustaan 40 miljardista vuonna 2014 tasaisesti 100 miljardiin vuonna 2020. Vuodesta 2020 eteenpäin kehittyneiden maiden tulisi tarjota vähintään prosentti bruttokansantuotteestaan vihreälle ilmastorahastolle (GCF) kehitysmaiden ilmastotoimia varten. Kehitysmaat puolestaan tekisivät omia toimiaan kehittyneiltä mailta saatavan rahoituksen turvin.

Neuvotteluiden (ADP) puheenjohtajat julkaisivat 21.2. oman skenaarionsa siitä, mitä maaliskuun kokouksessa tulisi saavuttaa. Keskeiset tavoitteet ovat

  • edistää mahdollisimman paljon yhteisymmärrystä 2015 sopimuksen elementeistä, jotta Liman kokoukseen joulukuussa 2014 saataisiin tasapainoinen neuvotteluteksti.
  • aloittaa keskustelut, joilla tuetaan osapuolia niiden valmistellessa panoksiaan 2015 sopimukseen,
  • tarkastella käytännön tasolla, miten mahdollisuudet parantaa kunnianhimoa ennen vuotta 2020 voidaan hyödyntää. Erityisesti tarkoitus on vaihtaa näkemyksiä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvistä toimista.

Bonnin kokous tulee siten olemaan tärkeä vuoden 2014 neuvottelujen ilmapiirin kannalta.

Pääneuvottelija Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.