Ensimmäinen kerta Varsovassa, ensimmäinen kerta YK:n ilmastokokouksessa

RSS
18.11.2013 Minna Ojanperä, MTK
Minna Ojanperä MTK
Minna Ojanperä

Päästyäni lopulta neuvottelupaikkana toimivalle jalkapallostadionille huomasin, että karttasuunnistusharjoitukset eivät päättyisi vielä. Tulisin tarvitsemaan apua pysyäkseni kärryillä lukemattomien eri tapahtumien ja virallisten kokoussessioiden aikataulusekamelskassa. Ja niin Suomen valtuuskunta astui mukaan kuvioihin.

Suomi on yksi niistä harvoista maista, joiden viralliseen delegaatioon kuuluu myös virkamieskunnan ulkopuolisia jäseniä. Valtuuskuntaan kuulumisessa on tiettyjä etuja, kuten verrattain laaja kulkulupa eri kokousistuntoihin. Itse koin hyödyllisimmäksi valtuuskunnan päivittäiset sisäiset kokoukset, joissa tutustuin paremmin kokeneisiin ilmastosopimusneuvottelijoihin. Keskustelut eri ministeriöiden virkamiesten välillä ja heidän kanssaan auttoivat ymmärtämään osapuolikokoukseen liittyvää protokollaa, neuvotteluasetelmia ja niitä lukemattomia yksityiskohtia, joista kahden viikon aikana olisi tarkoitus sopia. Noissa keskusteluissa aloitin matkan kohti kokonaiskuvan hahmottamista.

Seurasin Varsovassa erityisesti maatalouskeskusteluja, jotka virkamiestasolla valitettavasti lässähtivät ennen kuin kunnolla alkoivatkaan. Tanskan viljelijäjärjestön ilmastoasiantuntijan kolumni Huffington Postissa on hyvä tiivistelmä siitä, mitä odotuksia Varsovassa oli ja miksi maatalouden merkityksen tunnustaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi myös hillinnässä olisi tärkeää.

Pettymyksestä huolimatta maatalouskeskustelut jatkuivat oheistapahtumissa ja käytävillä. Pääsin seuraamaan monia hyviä esityksiä ilmastoälykkäästä maataloudesta (CSA, Climate Smart Agriculture. Käsite on laaja sisältäen tuottavuuden, ekosysteemien toimivuuden edistämisen ja kasvihuonekaasujen vähentämisen). Tutustuin uusiin kollegoihin, kuten ugandalaiseen Elizabethiin Itä-Afrikan viljelijäjärjestöstä. Kuuntelin ja havainnoin, kysyin tyhmiä kysymyksiä ja siten opin joka päivä jotain uutta.

Hauska mieleen jäänyt sitaatti Global Landscape Forumista kuuluu näin:  ”When spreading the word of CSA, you cannot forget the farmers and their husbands”. Ovela lause ilmentää hyvin, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävissä toimissa on tärkeä ajatella laajasti ja pyrkiä löytämään kosketuspintoja, jotka voivat tuntua kaukaisilta, ollen kuitenkin merkittäviä.

Vien Varsovasta koti-Suomeen monta upeaa muistoa, osan mielessäni ja osan uusien hymykuoppien muodossa (kiitos lukuisten naurunremakoiden). En voinut kuin ihailla huikeita suomalaisia virkamiehiä, jotka tekivät todella pitkiä päiviä ilmastosopimuksen edistämiseksi. Kiitos jokaiselle lämpimästä vastaanotosta.

Suurin muisto Varsovasta yllättää itsenikin. Jostain syystä huomasin päivä toisensa jälkeen pohdiskelevani, kuinka maailmanlaajuisissa ilmastosopimusneuvotteluissa korostuvat ihan tavalliset asiat. Ne samat, jotka ovat tuttuja kaikenlaiselle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Luottamuksen päälle on hyvä rakentaa kestävää neuvottelupohjaa. Ja oikea asenne kantaa ylitsepääsemättömiltä näyttävien ongelmien yli.

Minna Ojanperä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

Blogin etusivulle

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.