Ilmastokokous Bonnissa jatkui ministeritason osuudella

RSS
7.6.2014 Paula Perälä, Ville Inkinen, ympäristöministeriö

Bonnissa järjestettiin 5-6.6.2014 ministeritason keskustelut Kioton pöytäkirjan kunnianhimon tason parantamisesta sekä Durbanin toimintaohjelmasta. Suomea keskusteluissa edusti valtiosihteeri Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä. Ensimmäisenä päivänä käsiteltiin osapuolten tilannetta Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden (2013–2020) ratifioinnissa, toimeenpanossa sekä kunnianhimon tason nostamisessa. Toisen päivän keskustelut liittyivät vuonna 2015 Pariisissa solmittavan uuden ilmastosopimuksen sisältöön ja sen neuvotteluprosessiin.

***

Ensimmäisen päivän puheenvuoroissa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi tulisi saattaa voimaan viipymättä. Kehittyvien maiden edustajat pitävät toisen velvoitekauden ratifioimista merkittävänä poliittisena signaalina ja luottamuksen rakentamisena vuoden 2015 sopimuksen neuvotteluiden kannalta. EU sekä puheenvuoron pitäneet jäsenmaat ilmoittivat valmistelevansa toisen velvoitekauden ratifiointia pyrkimyksenä saada se valmiiksi mahdollisimman nopeasti.

Kehittyvät maat, erityisesti G77-ryhmä ja Kiina, arvostelivat teollisuusmaita siitä, että aiempien puheiden vastaisesti yksikään teollisuusmaa ei ole tähän mennessä tarkistanut tavoitteidensa kunnianhimoa ylöspäin. EU-maiden puheenvuoroissa korostettiin tuloksia, joiden mukaan EU on paitsi huomattavasti ylisuoriutunut Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden mukaisista velvoitteistaan, EU myös tulee ennusteiden mukaan jo olemassa olevien toimenpiteiden perusteella ylittämään toisen velvoitekauden tavoitteensa (20 %:n päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä) noin viidellä prosentilla.

Suomi korosti puheenvuorossaan, että monen EU-maan tavoin Suomi on laaja-alaisten kansallisten toimenpiteidensä ansiosta ylisuoriutunut ensimmäisen velvoitekauden tavoitteistaan, ja kertoi että vähähiilinen yhteiskunta on Suomen pitkän aikavälin tavoite. Suomi myös valmistelee parhaillaan Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden ratifiointia. Samana päivänä annettu hallituksen esitys ilmastolaiksi nostettiin myös esille Suomen puheenvuorossa.

***

Toisena päivänä useat maat esittelivät ilmastotoimiaan ja ilmoittivat valmistelevansa kansallisia kontribuutioitaan, jotka osapuolten tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin ennen Pariisin joulukuun 2015 osapuolikokousta.

Pariisissa solmittavan sopimuksen sisällöstä puhuttaessa toistuivat ennestään tutut teemat. Kehittyvät maat tähdensivät yksi toisensa jälkeen, kuinka teollisuusmaiden tulee johtaa kamppailua ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kuinka kehitysmaat tarvitsevat rahoitusta, teknologiaa ja toimintavalmiuksien parantamista voidakseen ryhtyä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän lähtökohdan tulisi näkyä myös tulevassa sopimuksessa ja siinä, millaisia velvoitteita kullakin osapuolella on. Hillinnän ohella erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuvimmat osapuolet, kuten pieniä saarivaltioita edustanut Marshall-saaret, pitivät ilmastonmuutokseen sopeutumista tärkeänä elementtinä tulevassa sopimuksessa. 

Teollisuusmaat eivät puheenvuoroissaan väheksyneet vastuutaan ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta mm. EU totesi, että Kioton pöytäkirjan sitovat päästövähennysvelvoitteet kattavat tällä hetkellä vain 14 % maailman päästöistä. Teollisuusmaiden tekemät merkittävätkään päästövähennykset eivät yksinkertaisesti riitä niin sanotun kahden asteen tavoitteen toteutumiseen. Yhdysvallat katsoi, että osapuolten erilaisen toimintakyvyn vuoksi myös velvoitteiden tulee olla erilaisia, mutta vanhoja jakolinjoja kehitys- ja teollisuusmaihin on tulevaisuudessa voitava tarkastella joustavasti. Yhdysvallat on valmistelemassa omaa kontribuutiotaan ja kehotti kaikkia muitakin osapuolia toimittamaan omat kontribuutionsa vuoden 2015 sopimukseen.

Yhteistä osapuolten puheenvuoroille kuitenkin oli, että kaikkien mielestä toimenpiteisiin on ryhdyttävä nopeasti ja yhteisesti. Jo Liman osapuolikokouksessa joulukuussa 2014 on saatava aikaan konkreettisia tuloksia. Joulukuussa 2015 on solmittava uusi sopimus, joka luo keskeisimmät periaatteet ja menettelyt seuraavien vuosikymmenten ponnisteluille ihmisen aiheuttaman vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Paula Perälä ja Ville Inkinen, ympäristöministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.