Ilmastolain uudistus käyntiin ympäri Suomen

RSS
12.2.2020 Elina Vaara

Meillä on perustuslain turvaama oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöjä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi meillä on vastuu siitä, että luonto ja ympäristö säilyvät ja sen monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä tulee turvata. Muun muassa nämä ohjaavat ilmastolain uudistuksessa lainvalmistelua. Siksi olemme halunneet kuulla mahdollisimman monen näkemyksen siitä, millä tavalla ilmastolakia tulisi muuttaa, jotta ilmastonmuutosta voidaan torjua ja siihen sopeutua. 

Pohjoisena maana olemme erittäin haavoittuvia ilmaston muuttuessa – lämpötilan nousun haitalliset vaikutukset ovat moninkertaisia pohjoisilla leveysasteilla. Etelässä hankien menettäminen hiihtolomalla muuttaa eläväksi nämä vaikutukset, mutta pohjoisessa joudutaan pohtimaan täysin uusin perinteisten elinkeinojen säilyttämistä. 

Ilmastolain päivitys tärkeä askel kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035

Ilmastolaki on tärkeässä roolissa Suomen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi, koska laissa säädetään nk. ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joissa konkretisoidaan Suomessa käytettävät päästöjen hillintä- ja sopeutumistoimet. Suunnittelujärjestelmän lisäksi lain tavoitteena on vahvistaa yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan. 

Ilmastolain keinovalikoiman ja taustaselvitysten lisäksi meidän on tärkeä tietää mitä kansalaiset siitä ajattelevat. Siksi halusimme ottaa mukaan – lainvalmistelu termejä käyttäen –  jo esivalmistelussa suuren yleisön ja kerätä näkökulmia siitä millainen unelmien ilmastolaki olisi. 

Sokeiden pisteiden täyttöä yhdessä kansalaisten kanssa

Ilmastonmuutos saa valmistelijan nöyräksi. Vaikka olen kohta jo vuosikymmenen tehnyt töitä ilmastonmuutoksen parissa, en pysty näkemään kaikki mahdollisia leikkauspintoja ja haasteita, joita ilmastonmuutos tuo tulleessaan. Pidän tätä hyvänä, koska se mahdollistaa uusien näkökulmien tunnistamisen, joka lainvalmistelun esivaiheessa on tärkeää. 

Ilmastolain uudistusta tukeva kirjastokiertue toi iholle oman ymmärrykseni vajavaisuuden, mutta toisaalta pakotti näkemään jo kaiken sen työn mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sopeutumiseksi jo tehdään.

Etelästä pohjoiseen

Kirjastokiertueen kohteiksi valittiin Helsinki, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi ja Inari. Kussakin tilaisuudessa esittelimme ensin ilmastolain uudistamisen tausta ja annoimme paikalliselle näkemykselle äänen kommentaattoreiden muodossa. Tilaisuuden huipennuksena pidimme työpajan, jossa osallistujat ideoivat muun muassa unelmien ilmastolakia ja kertoivat näkemyksiään mm. ilmastopolitiikan avoimuudesta.

En Tampereella ollut tunnistanut kuinka suuri huoli erityisesti kulutusperusteisten päästöjen tarkka määrittäminen on, ja miten tarpeellisena niistä säätäminen koettiin. Pystyin kuitenkin tuomaan esille sen valtavan tutkimusmäärän, joka aiheesta on kasaantunut. Seinäjoella kuulin paikallisten toimijoiden päästövähennystoimista ja kunnan suunnitelmista vähähiiliseksi –  lista oli vaikuttava. Tuntuukin, että paikallisella tasolla ilmastonmuutokseen on jo voimakkaasti reagoitu. Mielestäni samankaltaista edelläkävijyysajattelua olisi tarpeen siirtää myös ilmastolakiin. 

Pohjoisessa Rovaniemellä ja Inarissa oli opettavaista ja samalla surullista kuulla kuinka radikaalilla tavalla ilmastonmuutos muuttaa ei pelkästään luontoa vaan myös kulttuuria, tapaa elää. Leudonneet talvet muuttavat lumen ja jään rakennetta, millä on suora yhteys paikallisiin elinkeinoihin, kuten porotalouteen ja kalastukseen. Haluja uusien keinojen hyödyntämiselle, kuten poronhoidossa droneille, on. Näyttää kuitenkin siltä, että myös luopumista ja surutyötä joudutaan tekemään. 

Ilmastolain hillintä ja sopeutuminen monen tekijän summa

Kaiken kaikkiaan olisin kirjastokiertueen kohteissa moniin kysymyksiin halunnut lauseella ”kyllä, ilmastolailla voidaan ratkaista juuri tämä huoli”, mutta usein vastaukseni oli päinvastainen, koska ilmastolain luonne poliittisen suunnittelujärjestelmän rakennuspalikoiden tunnistajana ei taipune hyvin yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Yritin tuoda esille ajatuksen ilmastolaista kehikkona, joka mahdollistaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen, ja että tähän voidaan lisätä ohjausvaikutusta voimistavia tekijöitä.

Meillä on tiekarttoja, EU-sääntely, toimijoiden itsesääntelyä ja lukuisia muita keinoja ja tavoitteita, jotka yhdessä ilmastolain kanssa vievät ilmastotoimia eteenpäin. Ajatus on mielestäni tietyllä tavalla vapauttava, koska yksin ilmastonmuutosta ei tarvitse torjua, vaan se on tiimipeliä. Myös kirjastokiertue konkretisoi tämän, koska uusien ajatusten ja näkökulmien lisäksi se pakotti näkemään yhdessä tekemisen ja kuuntelemisen tärkeyden. 

Kirjoittaja on erityisasiantuntija ympäristöministeriön ilmastoyksikössä  

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.