Ilmastoneuvotteluvuosi 2016 – mitä jäi käteen

RSS
30.12.2016 Outi Honkatukia
Outi Honkatukia _ blogikuva
© Kuva: Outi Honkatukia

Ilmastovuosi 2016: #ParisAgreement voimaan. Toimeenpano etenee, säännöstö valmis 2018. Maiden sitoumukset eivät riitä 2 C tavoitteeseen.

Tuolta näyttää ilmastoneuvotteluvuoden 2016 tapahtumat 140 merkkiin tiivistettynä. Mitä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa vuoden aikana siis tapahtuikaan?

Alkuvuosi meni Pariisin ilmastosopimusta – ja sitä täydentävää osapuolikokouksen päätöstä – lukiessa, sulatellessa ja tulkitessa. Huhtikuussa ennätysmäärä maita allekirjoitti Pariisin sopimuksen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin kutsumana. Toukokuussa aloitettiin virkamiestason neuvottelut Pariisin sopimuksen toimeenpanosta. Kansallisia ratifiointimenettelyjä käynnisteltiin, ja kesäkuussa EU-komissio antoi Pariisin sopimuksen ratifiointia koskevan esityksensä. EU:n ympäristöministerit sopivat Pariisin ilmastosopimuksen nopeutetusta ratifioinnista syyskuussa ja sopimuksen voimaantulokynnys ylittyi lokakuussa. Pariisin sopimuksen avajaisistunto järjestettiin Marrakechin ilmastokokouksen yhteydessä marraskuussa. Myös Suomi talletti YK:lle oman ratifiointiasiakirjansa ennen avajaisistuntoa.

Siinä missä viime vuonna Pariisin ilmastokokoukseen kohdistui valtava huomio ja sen tuloksiin huipentui 20 vuotta ilmastoneuvotteluja, Marrakechin kokoukseen kohdistui hyvin toisenlaiset odotukset. Pääpaino oli nyt Pariisin sopimuksen työohjelmissa ja niiden käytännön toimeenpanon etenemisessä. Eli varsin teknisissä kysymyksissä, jotka kiinnostavat lähinnä kaltaisiani ilmastonörttejä. Marokossa sovittiin muun muassa selvät askelmerkit päästövähennystoimien seurannan, läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittämiseksi. Marrakechissa päätettiin myös, että sopeutumisrahaston tulisi palvella Pariisin sopimusta ja, että kehitysmaiden toimintavalmiuksia vahvistava komitea aloittaa työnsä vuonna 2017.

Maiden antamat päästövähennyssitoumukset eivät riitä pysäyttämään maapallon lämpötilan nousua alle kahteen asteeseen, mutta Pariisin sopimuksen mukaisesta, päästövähennyksiä kirittävän prosessin yksityiskohdista ei ole vielä sovittu. Kahden seuraavan vuoden aikana tehtävä tekninen työ kulminoituu Pariisin sopimuksen säännöstöön, jonka tulee olla valmis vuonna 2018. Työohjelma on kunnianhimoinen ja sille on asetettu selkeä määräaika.

Marrakechin ilmastokokouksella oli myös neuvottelukuplan ulkopuolinen yleisö ja valtava määrä sivutapahtumia, joissa kokoontuivat kaikki ne tahot ja toimijat, jotka ovat vuoden aikana vahvistaneet Pariisin henkeä. Nämä kaupungit, sijoittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt, osavaltiot, tutkijat ja monet muut toteuttavat ja vauhdittavat käytännön ilmastotoimia. Näiden toimijoiden rooli on kasvanut ja jatkaa kasvuaan.

Marrakech oli nyt toista kertaa YK:n ilmastokokouksen isäntänä. Edellisestä kerrasta ehti vierähtää 15 vuotta, ja maailmakin oli kovin erilainen vuonna 2001. Uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus on tullut voimaan ennätysajassa. Pariisin sopimuksen ratifioineiden maiden osuus maailmanlaajuisista päästöistä on jo 80 %. Poliittisissa puheissa Pariisin sopimusta kuvataan peruuttamattomaksi ja pysäyttämättömäksi. Kiinan aloittaessa kansallisen päästökaupan maaliskuussa 2017, hiiltä hinnoittelevien alueiden osuus maailman BKT:sta nousee 60 prosenttiin. Uusiutuva energia etenee maailmalla yhä useammin markkinaehtoisesti ja samalla fossiilisten painoarvo pienenee. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä myös investoinneissa ja sijoitusportfolioissa.

Olisikohan nyt vihdoin EU:kin valmis antamaan päästökaupan ohjata ilmastopolitiikkaansa?

Outi Honkatukia
Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija, ympäristöministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.