Ilmastonmuutos vaikuttaa myös työelämään

RSS
3.12.2014 Pia Björkbacka

Maailmassa on vakuuttavaa tutkimustietoa siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään, elinkeinoihin, työn tekemiseen ja varallisuuteen ovat valtavat, jos emme heti toimi kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Meille ilmastonmuutoshaasteiden kanssa painiskeleville palkansaajille on tärkeää, että ilmastonsuojeluagenda sisältää myös sosiaalisen kehityksen ja kunnollisen työn edistämisen.

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike tukee vahvasti YK:n ilmastoneuvotteluja. Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUC:in tavoitteena on reilu, kunnianhimoinen ja sitova sopimus.

Perun Limassa on parhaillaan käynnissä YK:n kaksiviikkoinen ilmastokokous, jossa valmistellaan ensi vuoden lopussa päätettäväksi tulevaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Liman kokouksessa palkansaajien edustajat keskittyvät erityisesti kahteen asiaan:

1. Oikeudenmukainen siirtymä säilytettävä

Ilmastosopimusta Limassa valmistelevan ADP-työryhmän (Ad Hoc Working Group on the Durban Platform for Enhanced Action) neuvottelutuloksessa on säilyttävä oikeudenmukaisen siirtymän (just transition) ja reilun työn (decent work) käsitteet. Näistä sovittiin jo Durbanin ilmastokokouksessa (COP17) vuonna 2011.

Durbanissa ilmastoneuvottelujen osapuolet sitoutuivat siihen, että yhteiskuntien siirtyminen kohti matalia kasvihuonekaasupäästöjä tapahtuu oikeudenmukaisesti ja luo sekä reilua työtä että hyvälaatuisia työpaikkoja. Samassa tekstiosiossa sitouduttiin myös toimimaan niin, ettei maailman lämpötila nouse enempää kuin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Oikeudenmukaisen siirtymän ja reilun työn käsitteet on avattava muissa tekstiosissa niin, että ne muuttuvat käytännön toimiksi. Tällaisia toimia ovat muun muassa palkansaajien muutosturva, sosiaalidialogin vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.

Valtioita olisi myös kannustettava tuottamaan vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia tilastoja ja tietoja ilmastotoimien negatiivisista ja positiivisista työllisyysvaikutuksista. Tämä helpottaisi työllisyysvaikutusten huomioimista sopivia ilmastotoimia valitessa.

2. Vihreän rahaston riittävyys ja jatkuvuus taattava

Limassa on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen myös kehitysmaiden ilmastotyötä tukevan vihreän rahaston päälinjoista ja jatkuvuudesta. Jos tässä ei onnistuta, kehitysmaat tuskin kokevat sopimusta oikeudenmukaiseksi ja riski neuvottelujen epäonnistumisesta kasvaa.

On ilahduttavaa, että vihreään ilmastorahastoon on tehty lahjoituksia jo reilun 9,3 miljardin dollarin edestä vuosille 2015–2018. Suomen 80 miljoonan euron lahja-apu on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Lisää lahjoituksia kuitenkin tarvitaan.

Liman neuvotteluissa pitää sopia myös siitä, minkä tyyppisiin toimiin vihreän rahaston varat ohjataan. Rahaston pitäisi tukea tasapuolisesti niin ilmastonmuutoksen hillintä- kuin sopeuttamistoimiakin.

Vihreään rahastoon lahjoitetun budjettirahoituksen olisi oltava niin sanottua lisäistä rahaa. Käytännössä rahoja ei siis voisi laskea osaksi valtioiden kehitysapurahoitusta. Toisin kuin monet eteläeurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset palkansaajakeskusjärjestöt, SAK, STTK ja Akava sekä muut pohjoismaiset toimijat ovat sitä mieltä, että vihreä rahasto voisi koostua valtioiden budjettivarojen lisäksi myös innovatiivisista rahoitusinstrumenteista, esimerkiksi lainoista.

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.