Hyppää sisältöön

Ilmastosuunnitelman lausuntokierros lähestyy – kansalaiset mukana valmistelussa

RSS
26.1.2017 Johanna Kentala-Lehtonen

Kansallisen ilmastosuunnitelman valmistelussa lähestytään lausuntokierrosvaihetta. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kansalaisilla on mahdollisuus virallisesti lausua ilmastopolitiikan suunnitelmista.

Helmikuun puolivälin jälkeen lausunnoille lähtevään ilmastosuunnitelmaan odotetaan runsaasti palautetta sidosryhmiltä ja kansalaisilta: onko suunnitelmassa osattu huomioida parhaat mahdolliset taakanjakosektorin päästövähennyskeinot? Pitävätkö kansalaiset ja sidosryhmät valittuja keinoja hyväksyttävinä? Mihin suuntaan Suomen ilmastopolitiikkaa erityisesti liikenteessä, maataloudessa ja asuntojen lämmityksessä olisi tulevaisuudessa syytä viedä? Muun muassa näihin kysymyksiin odotamme jo malttamattomasti vastauksianne!

Jo ilmastosuunnitelmaa laadittaessa on järjestetty useita kuulemisia ja työpajoja sidosryhmille. Työpajoissa on paitsi kuulosteltu sidosryhmien ehdotuksia toimenpiteiksi myös etsitty olemassa olevia parhaita toimintatapoja ja selvitetty suunniteltujen toimenpiteiden hyväksyttävyyttä. Kesän 2016 ajan kuka tahansa sai myös avoimesti kommentoida virkamiesvalmistelussa kaavailtuja toimenpiteitä TEM:in vastuulla olevasta energia- ja ilmastostrategiasta ja YM:n vetämästä ilmastopolitiikan suunnitelmasta energiajailmasto.fi-sivustolla, jossa annetut kommentit ovat yhä nähtävissä.

Tilaisuuksien ja verkkolomakkeen kautta on saatu merkittäviä huomioita, joiden mukaan ottaminen suunnitelman valmisteluun ja toimenpanoon on tärkeää. Kommenttien perusteella keskeiseksi asiaksi näyttäisi muodostuvan liikenteen sähköistymistä koskevat odotukset. Ilmastosuunnitelma voi esittää vahvan kannan tieliikenteen ympäristöohjauksen puolesta, vaikka laajemmat linjaukset tieliikenteen kehittämisestä tehdäänkin osana energia- ja ilmastostrategiaa ja muuta valtioneuvoston päätöksentekoa.

Liikenteen osalta ilmastosuunnitelman keskiöön ovat nousemassa toimet, joilla kehitetään kevyen liikenteen lisääntymistä ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta muun muassa kaavoituksen keinoin. Tässä kansalaisilta saatu laaja tuki sekä monet hyvät ehdotukset pienistäkin parannuksista ja eteenpäin vievistä toimista ovat tervetulleita.

Kommenteissa esiin nousee tarve käsitellä enemmän myös maaseutumaisen asumisen ilmastovaikutuksia, kun nyt monissa toimissa painottuvat kaupunkimaiseen asumiseen kohdistuvat systeemitason muutokset, joilla luonnollisesti on mahdollisuudet isompiin päästövähennyksiin. Saatu palaute kannustaa valmistelijoita pohtimaan ilmastosuunnitelmassa tarkemmin myös sitä, millä tavoin haja-asutusalueilla voitaisiin elää ilmastoystävällisemmin. Maaseutumaisessa asumisessa valinnat ovat kaupunkeja enemmän kansalaisten omien toimien varassa. Tässä ohjeistuksen lisääminen sekä oikeiden valintojen sopiva tukeminen muodostuvat keskeisiksi muutosten mahdollistajiksi.

Lämpöpumppujen lisäämisen saama laaja huomio kansalaispalautteessa on nostanut niiden saamaa huomiota myös ilmastosuunnitelman tekstissä. Tähän saakka lämpöpumppujen huikea kasvu on tapahtunut lähes markkinaehtoisesti ilman valtion tukia, kotitalousvähennystä lukuun ottamatta. Jatkossa on syytä lisätä ohjeistusta ja muistuttaa edelleen kotitalousvähennyksen tuomasta helpotuksesta niiden asennuskustannuksiin.

Jo ilmastosuunnitelman valmistelun alkuvaiheessa tehtiin päätös siitä, että päästövähennystoimet koskevat kaikkia taakanjakosektorin toimialoja eli liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätehuoltoa ja maataloutta. Tämä tuo osaltaan tasapuolisuutta, jota toimenpiteiden jakautumiseen kaivataan. On selvää, että täydellistä hyväksyttävyyttä kaikille toimenpiteille ei voida löytää, koska muutos herättää aina myös vastustusta.

Uuden, entistä energiatehokkaamman ja ilmastoystävällisemmän yhteiskunnan rakentamisessa toimintatapojen on joka tapauksessa muututtava kaikilla aloilla.  Oikein tehtynä tämä vie yhteiskunnan kehitystä positiiviseen suuntaan – kaikkien kannalta.

Johanna Kentala-Lehtonen
Ylitarkastaja, ympäristöministeriö, KAISU-työryhmän sihteeri

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.