Hyppää sisältöön

Ilmastoystävällisempää ruokaa, kiitos

RSS
20.4.2016 Hanna Mattila

Valmisteilla olevassa ilmastosuunnitelmassa määritellään toimenpiteitä, joiden avulla myös maatalous osallistuu vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Maataloussektorin kasvihuonekaasut (metaani ja dityppioksidi) muodostavat noin 10 % Suomen kokonaispäästöistä.

Ruuan tuotannosta aiheutuu kokonaisuudessaan enemmän päästöjä, kun esimerkiksi työkoneet ja lannoitteiden valmistus otetaan huomioon. On muistettava, että ruuan tuotannosta aiheutuu aina päästöjä. Päästöjen vähentäminen tuotantoa vähentämällä ei olisi järkevää, koska silloin ulkoistaisimme ruuan tuotannon päästöt muihin maihin. Paras keino vähentää ruuan tuotannon päästöjä onkin ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja toimintatapoja. Vähäpäästöisyyden pitäisi olla tuottajalle myös kannattavaa, jolloin sen edistäminen on houkutteleva vaihtoehto. On tärkeää nähdä ruokajärjestelmä kokonaisuutena, jossa osat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.

Toisiinsa kytkettyjä ovat myös ruuan kulutus ja ruuan tuotannon päästöt. Sopivaa ruokavaliota koskevalla ohjauksella sekä kuluttajien vähäpäästöisillä valinnoilla on tärkeä merkitys ruuan kokonaispäästöjen vähentämisessä.

Henkilökohtaisen kulutuksemme ilmastovaikutuksista yli viidennes aiheutuu ruuasta. Ruuan ympäristövaikutukset määräytyvät pitkälti tuotannon tehokkuuden, lannoituksen optimoinnin, maan kasvukunnon ja maalajin mukaan. Ruuan kuljetuksen päästöjen osuus on pienempi. Lähiruoka ei siten ole automaattisesti ilmastoystävällisempää kuin kauempaa tuotu ruoka. Kuluttajalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet saada tietoa lähiruuan tuottajilta tuotannon ilmastovaikutuksesta ja tiedon myötä mahdollisuus vaikuttaa kuormituksen vähentämiseen.

Ruuan tuotannon ja kulutuksen kestäviä toimenpiteitä viedään eteenpäin muun muassa tutkimusta rahoittamalla, Maaseudun kehittämisohjelman avulla ja kärkihankerahoituksella. Parhaimmillaan eri toimenpiteet toteuttavat yhteistä tavoitetta. Näin on esimerkiksi ravinteiden kierrätyksessä, joka edistää kiertotaloutta, mutta lisää myös materiaalitehokkuutta, hiilen sitomista maaperään ja tuottaa uusiutuvaa energiaa. Lisäksi ravinteiden kierrätyksen avulla voidaan vähentää pellonraivauspainetta turvemailla.

Ruuan tuotanto on mitä suurimmassa määrin riippuvainen ilmastosta. Viljelijöiden tulee siis hillinnän lisäksi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Suunnittelua ja toimeenpanoa helpottaa se, että maataloudessa hillinnän ja sopeutumisen keinot ovat usein samoja. Tämän kaiken yhteensovittamiseen tarvitaan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä työtä sekä innostuneita ja sitoutuneita toimijoita. Kestävämpi ruokajärjestelmä on kuitenkin välttämätöntä, mutta myös mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.

Ilmastosuunnitelmalle hyvän pohjan antaa maa- ja metsätalousministeriön Maatalouden ilmasto-ohjelma ”Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa”. Ohjelma on paketti ruuan tuotannon ja kulutuksen toimenpiteitä, joilla edistetään suomalaisen ruokajärjestelmän kokonaisvaltaista kestävyyttä. Päämääränä on parantaa ruokajärjestelmän energia- ja materiaalitehokkuutta, vähentää litra- ja kilokohtaisia päästöjä sekä lisätä maatalouden sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Ilmasto-ohjelmassa on 76 toimenpidettä, joista osa on jo käytössä ja osa tulossa käyttöön tai niiden hyödyntämistä tulisi harkita.

Maatalouden ilmasto-ohjelman tärkeimmät toimenpiteet ovat:

  1. Hiilen sitominen maaperään
  2. Turvemaiden käyttöön liittyvät toimet
  3. Kasvinjalostus
  4. Kasvin- ja eläinterveys ja haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen
  5. Lannankäsittely ja typpilannoituksen tarkentaminen
  6. Energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus
  7. Ruokahävikin vähentäminen koko ruokajärjestelmässä
  8. Ruokavaliomuutokset kasvispainotteisempaan suuntaan
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.