Kansalaiset ja ilmastonmuutos

RSS
4.11.2016 Timo Tyrväinen, Jouni Keronen

Pariisin sopimus ei pelastanut maailmaa, mutta se pelasti mahdollisuuden pelastaa maailma. Sopimuksen voimaantulopäivänä on hyvä pohtia mitä ilmastonmuutos merkitsee kansalaisille.

Ilmastonmuutoksen hinta on korkea. Se näkyy tuhoina ja kansakuntien heikentyneenä hyvinvointina. Hinta on verrattomasti suurempi kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannus. Planeettamme pelastamisessa kansalaisten rooli on keskeinen.

Ilmastonmuutoksen ja saastepäästöjen aiheuttamat hyvinvointitappiot ovat paljon suuremmat kuin yleisesti ymmärretään. Myrskytuhot, tulvat ja kuivuus näkyvät uutiskuvissa, mutta huomaamattomaksi on jäänyt se, että ilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat vuosien virrassa syöneet ison loven Kiinan, Venäjän, Saksan ja monien muiden maiden kokonaistuotantoon. Mitä kauemmin kasvihuonepäästöjen annetaan jatkua, sitä suuremmiksi menetykset kasautuvat.

Teknologian kehittyessä ilmastonmuutoksen hillitseminen halpenee vuosi vuodelta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön kustannukset ovat puolittuneet vuodesta 2009. Aurinkosähkön kustannus on laskenut 2008 jälkeen 80 prosenttia. Ei ole pienintäkään epäilyä, etteikö tämä trendi jatku. Puheet uusiutuvien energiamuotojen kalleudesta ovatkin jo mennyttä maailmaa. Autoteollisuus odottaa, että kuluttajien siirtyminen sähköautoihin tapahtuu hyvinkin nopeasti. Mikään muu ei selitä sähköautojen kehittämiseen käytettyjä miljardeja.  Vauhtia antoi Kiinan tällä viikolla tehty julkistus sähköautojen merkittävästä osuudesta uusien autojen myynnin suhteen.

Satsattaessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, rahaa ei ammuta avaruuteen. Yhden meno on toisen tulo. Kun rahaa suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin ratkaisuihin, toteuttajan tulo jää kiertämään kansantaloudessa ja tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Ilmastomuutos avaa valtavat uuden liiketoiminnan mahdollisuudet. Apajille onkin tulossa kilpailijoita pilvin pimein. Jos suomalaiset haluavat pärjätä, pitää pysyä kehityksen kärjessä.

Vaikka maailmantalous kasvoi 2013-2015 yli 10 prosenttia, globaalit päästöt eivät lisääntyneet näiden kolmen vuoden aikana. Monet toimijat odottivat, että ennemmin tai myöhemmin ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia päätöksiä syntyy. Odotus palkittiin, kun Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 maailman valtiot julistivat suhtautuvansa ilmastonmuutokseen vakavasti. Se oli vahva signaali yrityksille ja sijoittajille. Ensi viikolla Marokossa alkava ilmastokokous keskittyy Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon. Jo nyt on selvää, että etenemistä pitää vahvistaa ja vauhdittaa.

Jokseenkin kaiken yritystoiminnan loppuasiakas on kansalainen, kuluttaja. Kuluttaja on kukkulan kuningas myös ilmastoasioissa. Suomessa arviolta 70 prosenttia kasvihuonepäästöistä liittyy kuluttajien valintoihin. Mitä selkeämmin kansalaiset näyttävät valinnoillaan, että he haluavat hidastaa ilmastonmuutosta, sitä vahvempi on yritysten käyttäytymistä muuttava vipuvarsi.

Tahto, jonka kansalaiset näyttävät paitsi kulutus- myös äänestyspäätöksissään, on se voima, joka pakottaa yritykset ja poliitikot toimimaan. Suomalainen Myrskyvaroitus ry julkisti kehittämänsä kansalaisen ilmastolupauksen runsas vuosi sitten. Nyt YK on ottanut hankkeen siipiensä suojaan ja siitä suunnitellaan maailmanlaajuista kampanjaa.

Suomi on profiloitunut hyvin kansalaisten ilmastotoimien suhteen. Nostetaan malja sille ja Pariisin sopimukselle - ja jatketaan ilmastonmuutoksen hillintää.

Timo Tyrväinen
Puheenjohtaja, Myrskyvaroitus-Storm Warning ry

Jouni Keronen
Toiminnanjohtaja, Climate Leadership Council

Kommentit (1 kommenttia)
anne kilpeläinen
10.11.2016
klo 16.58
Vulgaaninen lämpö aiheuttaa maapallolla lämpenemistä eri ilmastoalueilla, merenalaiset tulivuoret voivat nostaa nopeasti meriveden lämpötilaa ja hiilidioksidia ilmassa. Siperian metaanisuota voivat palaa kauan ja aiheuttaa osaltaan lämmönnousua maapalllolle.
Näistä aiheista ei saa olla hiljaa, kun puhutaan maapallon ilmastoasioista.