Kepan 12 askelta kohti oikeudenmukaista ilmastorahoitusta

RSS
13.7.2015 Jonas Biström, Kepa ry

Tällä viikolla Addis Abebassa kokoustetaan kansainvälisen kehitysrahoituksen tiimoilta. Aihe liittyy tiiviisti myös ilmastosopimukseen, sillä yksi tärkeimpiä ratkaistavia kysymyksiä sopimuksen saavuttamisessa on oikeudenmukainen ilmastorahoitus. Ilmastorahoitus on kansainvälistä tukea kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja vähähiilisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Miten voidaan varmistaa, että oikeudenmukainen ilmastorahoitus toteutuu? Tässä Kepan listaus 12 välttämättömästä askeleesta:

  1. Sitova suunnitelma 100 miljardin dollarin ilmastorahoituksen mobilisoimiseksi

Rikkaat maat ovat aiemmin luvanneet nostaa vuosittain maksettavan ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin jo ennen uuden ilmastosopimuksen astumista voimaan eli vuoteen 2020 mennessä. Edelleen kaivataan sitovaa suunnitelmaa siitä, miten nämä rahat maksetaan.

  1. Selkeyttä siihen, mikä on julkisen ja yksityisen rahoituksen osuus

Luvattuja varoja on tulossa sekä yksityisiltä että julkisilta tahoilta. Nyt tarvitaan selkeyttä siihen, mikä on julkisen rahan osuus. Sen tulisi olla mahdollisimman korkea, koska todellinen rahoituksen tarve on suurempi kuin päätetty 100 miljardia dollaria, jos mukaan lasketaan myös yksityinen raha.

  1. Ilmastorahoituksesta kirjaus Pariisin uuteen ilmastosopimukseen

Tämä saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta kansainvälisissä neuvotteluissa käydään usein keskusteluja monista asioista, jotka eivät koskaan päädy sopimuspaperiin. Ei ole välttämätöntä kirjata tarkkoja summia, mutta periaatteet ja prosessi on sovittava osana uutta ilmastosopimusta.

  1. Rahoitukselle viisivuotissuunnitelmat

Vuoden 2020 jälkeen eli uudessa ilmastosopimuksessa ilmastorahoitusta tulee myöntää peräkkäisinä sitoumuskausina. Rahoituksesta sovitaan ja se arvioidaan joka viides vuosi. Tavoitteet asetetaan koko rahoituksen osalta viideksi vuodeksi ja maiden rahoitusosuuksista tehdään suuntaa-antavat arviot joka vuosi kolmeksi vuodeksi eteenpäin sekä tarkat linjaukset vuodeksi.

  1. Rahoitus tarpeita vastaavaksi

Ilmastorahoituksen kohdentamiseksi tulisi tasaisin väliajoin selvittää saajamaiden päästönvähennyspotentiaali ja sopeutumiseen tarvittavat varat. Näin voidaan varmistaa, että rahoitus vastaa todellisia tarpeita.

  1. Innovatiiviset rahoituskanavat käyttöön

Julkisen ja yksityisen rahoituksen lisäksi tulisi ottaa käyttöön muita rahoitustapoja, esimerkiksi vero lentoliikenteelle, rahoitusmarkkinavero tai vero fossiilienergian tuotannolle. Suomi oli viime hallituskaudella tässä suhteessa edelläkävijä, kun päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot suunnattiin kehitysrahoitukseen ja nimettiin ilmastorahoitukseksi. Uusi hallitus on hallitusohjelmassa linjannut lopettavansa tämän.

  1. Ennustettava suunta investoinneille

Ilmastoystävällinen maailmantalous vaatii tuhansien miljardien eurojen uudelleensuuntaamista - ja poliittisia päätöksiä. Lyhyellä aikavälillä tämä tarkoittaisi esimerkiksi ilmastolle haitallisten tukien siirtämistä ilmastoystävälliseen toimintaan. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan vahvaa ilmastopäästöjä rajoittavaa politiikka joka antaa selkeän toimintaympäristön kaikille.

  1. Sopeutumisen ja hillinnän rahoitus 50-50

Ilmastorahoitusta on helpompi saada ilmastopäästöjen vähentämiseen kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Esimerkiksi uusiutuvan energian markkinat ovat voimakkaassa kasvussa, ja tälle sektorille saadaan yksityistä rahaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kohdalla on vaikeampi tehdä bisnestä, jolloin julkisen rahoituksen tarve on suurempi. Siksi on tärkeää, että ilmastosopimuksessa päätettävästä globaalista ilmastorahoituksesta puolet menisi hillintään ja puolet sopeutumiseen.

  1. Kaikki julkinen rahoitus samaan linjaan

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on myös tärkeätä katsoa muuta julkista rahoitusta kuin ilmastorahoitusta. Esimerkiksi kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, rahoituksen tulisi olla ilmastoystävällistä. Jos ilmastorahoitus ohjaa yhteen suuntaan ja muu rahoitus toiseen, ilmastotavoitteet vesittyvät.

  1. Ilmastorahoitus omana pottinaan

Ilmastorahoituksen tulee olla erillistä kehitysyhteistyömäärärahoista ja muiden kansainvälisten sopimusten toteuttamiseen varatuista määrärahoista, vaikka niillä parhaimmassa tapauksessa on hyötyjä myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta.

  1. Rahoitus tukemaan vain kestäviä ilmastotoimia

On pidettävä mielessä, että mikä tahansa ilmastorahoitushanke ei kelpaa. Jos ilmaston nimissä poljetaan ihmisoikeuksia, esimerkiksi karkottamalla ihmisiä asuin- ja viljelymailtaan, joudutaan ojasta allikkoon. Ilmastotoimien pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia, ottaa tasa-arvovaikutukset huomioon ja olla sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää.

  1. Tuki läpinäkyväksi

Jotta tiedämme, toteutuuko kaikki edellä mainittu, tarvitsemme kattavaa arviointia ja raportointia. Sekä rahavirtojen liikkeiden että rahoituksen käytön pitää olla läpinäkyvää.


Jonas Biström
Kehityspoliittinen asiantuntija
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.