Kiinalta merkittävä panos uuteen ilmastosopimukseen ─ sopimus kattaa nyt yli puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä

RSS
1.7.2015 Harri Laurikka, Maria Vuorelma ja Laura Aho

Kiina antoi eilen, kesäkuun 30. päivänä, panoksensa uuteen ilmastosopimukseen. Se toisti viimesyksyisessä USA–Kiina -huippukokouksessa ilmoitetun tavoitteen saavuttaa päästöhuippu ennen vuotta 2030 sekä tehdä parhaansa, että tavoite toteutuisi tätäkin aiemmin. Useiden arvioiden mukaan on mahdollista, että Kiinan päästöt voisivat saavuttaa huipun jo vuonna 2025.

Kiina aikoo toteuttaa päästöhuipun vähentämällä hiili-intensiteettiä (päästöt suhteessa bruttokansantuotteeseen) 60–65 % vuoteen 2030 mennessä, verrattuna vuoden 2005 tasoon. Aiemmin, osana Kööpenhaminassa 2009 tehtyä sopimusta Kiina ilmoitti vähentävänsä hiili-intensiteettiään 40–45 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasolta. Lisäksi Kiina aikoo vuoteen 2030 mennessä lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 %:iin sekä kasvattaa metsävarantoaan 4,5 miljardilla kuutiometrillä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Suurimman saastuttajan panos on avainsignaali

Eilinen ilmoitus on avainsignaali tulevaa Pariisin ilmastokokousta varten, sillä Kiina on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä ja vastaa vajaasta kolmasosasta maailman päästöistä. Ilmoitus on avainsignaali myös kaikille muille kehittyville maille, joiden joukossa Kiina on merkittävä vaikuttaja.

Kiinan panos jatkaa samaa linjaa, jonka maa on määritellyt 2009–2020 ilmastopolitiikalleen. Ilmoitettu hiili-intensiteetin parannus on ilman muuta merkittävä. Jos Kiina saavuttaa vuodelle 2020 asettamansa 45 %:n tavoitteen, tulee se vähentämään intensiteettiä arvioiden mukaan noin 3,9–4,4 % vuodessa vuoden 2020 jälkeen. Vuosina 2005–2014 tahti on ollut 4,5 % vuodessa. Vuonna 2014 maan hiili-intensiteetti oli jo 33,8 % alhaisempi kuin vuonna 2005.

Kiina on kohonnut maailman suurimmaksi tuulivoiman tuottajaksi ja aurinkoenergian tuotannossakin maailman kakkoseksi. Aurinkosähkön asennettu kapasiteetti on 400, tuulivoiman 90, ydinvoiman 2,9 ja vesivoiman 2,6 kertaa suurempi kuin vuonna 2005. Uusiutuvan energian osuus Kiinan energian kulutuksesta on jo 11,2 %. Viime vuonna hiilen kulutus pieneni ennakkotietojen mukaan noin 2,9 % ensi kertaa yli vuosikymmeneen, vaikka energiankulutus samalla kasvoi 3,8 %. Metsävarannon osalta vuoden 2020 tavoite on ylitetty (2,2 mrd kuutiometriä enemmän kuin 2005) yhdeksässä vuodessa, nyt tahti hieman hidastuu.

Uutta ilmastosopimusta rakennetaan maiden omista lähtökohdista käsin. Tämä tarkoittaa, että kukin maa ilmoittaa millaisiin päästövähennyksiin se sitoutuu vuoden 2020 jälkeen. Kiinan ilmoituksen myötä tähän mennessä panoksensa antaneiden 16 osapuolen (yhteensä 43 maan) yhteenlasketut päästöt kattavat yli 54 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä.

YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön tietokannasta löytyvät nyt Sveitsin (27.2.), EU:n ja sen jäsenvaltioiden (6.3.), Norjan (27.3.), Meksikon (28.3.), Venäjän (31.3.), Yhdysvaltojen (31.3.), Gabonin (1.4.), Liechtensteinin (23.4.), Andorran (30.4.), Kanadan (15.5.), Marokon (6.5.), Etiopian (10.6.), Serbian (30.6), Islannin (30.6), Kiinan (30.6.) ja Etelä-Korean (30.6.) panokset.

Panoksia tulossa lisää pitkin syksyä

New Climate Instituten selvityksen mukaan syyskuussa panoksia tulee olemaan koossa jo yli 70 maalta. Pariisin ilmastokokoukseen mennessä odotetaan noin 90 maan panoksia, jolloin sitoumuksensa antaneiden maiden yhteenlasketut päästöt kattaisivat jo yli 80 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä.

Panoksia on tullut niin kehittyviltä kuin kehittyneiltä mailta. Tämä on uuden sopimuksen ytimessä – mukaan pyritään saamaan kaikki maailman maat. Esimerkiksi Kioton pöytäkirjassa tavoitteita oli vain teollisuusmaille.

Kontribuutioita on tähän mennessä esitetty vielä vähän, ja onkin syytä kiittää kaikkia ajoissa liikkeellä olleita. Erityisesti vanhan teollisuusmaaryhmän ulkopuolelta tulleet panokset ovat merkittävä positiivinen askel.

EU toimitti panoksensa toisena Sveitsin jälkeen, ja olemme siten asettaneet rimaa muille osapuolille. EU:n tavoite on vähintään 40 % päästövähennys vuoden 1990 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöehdotukset EU:n päästövähennystavoitteen toteuttamiseksi käytännössä ja täsmentämiseksi ovat vireillä. EU seuraa mitä muut osapuolet tekevät ja arvioi tilannetta syksyn aikana.

Syksyn aikana on tärkeää muodostaa hyvä tilannekuva maiden panoksista ja niiden yhteenlasketusta vaikuttavuudesta. Panoksia ei tulla arvioimaan virallisesti, mikä korostaa esimerkiksi tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen roolia sitoumusten ruodinnassa.  Ilmastosopimuksen sihteeristö tekee 1.11. mennessä yhteenvedon syyskuun loppuun mennessä tulleista panoksista. EU:n komissio ja Marokko vuoden 2016 osapuolikokouksen puheenjohtajamaana järjestävät myös 12.–13. lokakuuta Rabatissa kokouksen, jossa tilannetta arvioidaan.

Harri Laurikka
pääneuvottelija, ympäristöministeriö

Maria Vuorelma
ylitarkastaja, ympäristöministeriö

Laura Aho
ylitarkastaja, ympäristöministeriö

Lue aikaisempi kirjoitus maiden panoksista ilmastosopimukseen (1.4.2015)

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.