Kulttuurishokista kriisitietouteen

RSS
25.3.2019 Johanna Kentola-Lehtonen

Maanantaina 18.3. julkistettiin Ilmastobarometrin tulokset. Ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS Oy:ltä tilaamassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita liittyen ilmastomuutokseen ja sen vaikutuksiin, ilmastopolitiikkaan, kansalaisten omaan toimintaan ilmastomuutoksen hidastamisessa sekä arvioita ilmastonmuutoksen hillinnästä ja päästöjen vähentämisen etenemisestä Suomessa. Lisäksi selvitettiin, miten asenteet olivat muuttuneet vuonna 2015 tehtyyn edelliseen Ilmastobarometriin verrattuna. Ja olivathan ne muuttuneet!

Siinä missä vuonna 2015 vain reilu puolet näki ilmastonmuutoksen torjunnan tulevan hallituksen kärkiteemana, nyt sitä mieltä oli tämän kevään vaalien alla jopa 70 prosenttia vastaajista. Myös saastuttaja maksaa -periaatteen kannatus oli suomalaisten joukossa suurta: 74% on sitä mieltä, että verotusta tulisi kehittää siten, että päästöjen aiheuttajat maksavat suuremman osan niistä verojen kautta.

Samaan aikaan kansalaiset kuitenkin olivat erimielisiä siitä, miten verot tulisi kohdistaa ja pitäisikö esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tai enemmän päästöjä tuottavan ruoan verotusta korottaa

Tuloksia tulkitsi Tiedekulmassa tuoreeltaan Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, professori Marja Järvelä. Hän arvioi tulosten kertovan siitä, että Suomessa ei vielä eletä puhtaasti kriisitietoisuuden vaan vasta kulttuurishokin vaihetta. Kulttuurishokissa kolmannes kansasta on epäileviä, kolmannes todella aktiivisia ja kolmannes harmaata joukkoa, joka kysyy mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi ajatella ja mitä pitäisi tehdä.

Jotain tarttis tehdä

Keskustelu ilmastopolitiikasta kilpistyykin tällä hetkellä kysymykseen oikeista toimista; tarttis tehdä jotain, mutta mitä? Tätä tilaisuudessa kysyttiin myös yhdeksän puolueen eduskuntavaaliehdokkailta. Panelistit olivat yksimielisimpiä siitä, että tarvitaan toimia liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä päästöjen taloudelliseen ohjaukseen, kuten verotuksen tai EU:n laajuisen päästökauppajärjestelmän edelleen kehittämiseen.  

Vain 58 % kyselyyn vastanneista katsoi tieteen olevan yksimielisiä ilmastonmuutoksesta. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi, että ihmisiä hämmentää julkisuudessakin näkynyt tutkijoiden erimielisyys siitä, millaiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat tehokkaimpia. Selkeimpänä esimerkkinä voidaan mainita metsien kestävä käyttö, josta etenkin puolueiden näkemykset eroavat.

Kansalaisten omien toimien osalta kyselyn tuloksista ilahdutti huomata, että myönteisyys oman käyttäytymisen muuttamista kohtaan kasvaa: jopa 60% sanoi muuttaneensa tai olevansa valmis muuttamaan sähkön ja energiankulutustaan ja yli 40% ilmoittaa suunnittelevansa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä tulevan 5 vuoden kuluessa. Vaikka tilastot eivät tällaista käyttäytymisen muutosta vielä tunnistakaan, kertoo vastaajien osuus normien muutoksesta, joka yhteiskunnassamme on meneillään ilmastoystävällisen toiminnan hyväksi. Tämä tietää hyvää myös kriisitietoisuuden paranemisen osalta.

Systeeminen muutos tärkeintä, mutta pienet arkiteotkin merkitsevät

Ilmastopolitiikan toimenpiteistä kiireisimpiä ja tärkeimpiä ovat isot muutokset järjestelmän toiminnassa, kuten siirtyminen pois fossiilisista energianlähteistä, infrastruktuurin rakentaminen päästöttömälle liikenteelle, päästökauppajärjestelmän vahvistaminen sekä muutokset maankäytössä. Kuitenkin myös kansalaisten omalla toiminnalla on merkitystä – etenkin kriisitietoisuuden ja sitä kautta tapahtuvan kulttuurimuutoksen kautta.

Tätä muutosta vauhdittamaan ympäristöministeriö käynnisti tammikuussa pienkokeiluhaun, jossa etsittiin uusia innovatiivisia tapoja pienentää kansalaisten hiilijalanjälkeä arkiliikenteen, kotien energiatehokkuusratkaisujen sekä kestävän ja paikallisen kuluttamisen teemoissa. Nyt olemme valinneet 15 pienkokeilua, jotka toteutetaan kevään aikana kesälomien loppuun mennessä ja joista viestimme ahkerasti sekä ministeriön että Kokeilunpaikka.fi:n kanavissa.

Seuraamalla kokeilujen matkaa, voit ideoida myös omia vastaavia parannustoimia omaan arkeesi -- voit laittaa omat ideasi meille tiedoksi ja kaikille käyttöön somekanavissa tunnisteella #hiilijalanjälkihalki

Toivomme kokeilujen herättävän innostusta kansalaisten paikalliseen ja yhteisölliseen toimintaan kaikkialla Suomessa.

Johanna Kentala-Lehtonen

Erityisasiantuntija, YTT, ilmastoyksikkö, YM

Valitut kokeilut ovat:

Yhteiskäyttöisiä tavarapyöriä vuokrataloyhtiöihin , HSY:n Ilmastoinfo / Petteri Nisula

Harrastetaksi, Valonia / Silja Ngobese

Pantix - panttikokeilu, L. Lehtinen ja J. Kohvakka

Kouluruoka 2030, Teea Kortetmäki & Ilja Saralahti

Motivointi on A ja O, Lahden kaupunki / Päivi Sieppi

#EiMikäänRoskakala - perinneruokapäivät, Leppävirran Urheilijat ry

Koululaisten pyöränkorjauspäivä, Espoon kaupunki / Niko Torvela

Kimppataksipalvelu syöttönä kaukoliikenteeseen, Cursor Oy, Haminan kaupunki, Kymenlaakson Taksi Oy, Savonlinja Oy, Onnibus.com Oy

Parhaat ilmastokasvatuksen ideat kasvattajien helposti hyödynnettäviksi, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry / Kati Vähä-Jaakkola

Kouluruokakokeilu, Ugly Foods ry ja Helsingin palvelukeskus / Elina Huerta

Mobiili latausasema, Jyrki Jussila

Ilmastovalmennus ryhmässä Spark Sustainabilityn kanssa, Spark Sustainability Ab

Opetusmateriaali tekstiilien vastuulliseen tulevaisuuteen, Lotta Sorvo

Älypuhaltimet taloyhtiöön – pienempi hiilijalanjälki koteihin, Asunto Oy Metroharju / Antti Pitkänen

ChangeNow, älykäs ja energiatehokas uusiutuvan energian sähkösopimus, Button Program, tietoalan kestävän kehityksen yhdisty

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.