Limasta evästä ja ohjeita matkalle Pariisiin

RSS
17.12.2014 Harri Laurikka

COP20

Joulukuussa 2015 Pariisissa on tavoitteena saada aikaa uusi, vuoden 2020 jälkeistä aikaa käsittelevä ilmastosopimus. Sunnuntaina 14.12. päättyneessä Liman kokouksessa onnistuttiin saamaan aikaan tulos Pariisin sopimuksen valmistelusta. Tulos saavutettiin reilusti yliajalla erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen.

Liman päätöspaketti ei ollut EU:n tavoitteiden mukainen, eikä kenenkään muunkaan, sillä kyse on todellisesta kompromissipaperista. Kaikki luopuivat jostakin. Tärkeimpiä tuloksia ovat:

  • ”Lima call for climate action” – päätös etenemisestä ennen Pariisia ja sen jälkeen:
    • uuteen ilmastosopimukseen annettavien kunkin maan panosten luonne
    • ohjeistus siitä, miten yksityiskohtaisia tietoja panoksista annetaan
    • ohjeistus siitä, miten panoksia niiden julkistamisen jälkeen arvioidaan
    • toimet, joilla pyritään edistämään päästövähennyksiä ennen vuotta 2020
  • ”Lima draft” – neuvotteluteksti: vuoden 2015 ilmastosopimuksen keskeisten elementtien yksityiskohtainen kartoitus ja ratkaisuvaihtoehtojen kirjaaminen. Neuvotteluteksti on päätöksen liitteenä.
  • Rahoitus: ilmastorahoituksesta tehtiin kokouksen aikana viisi erillistä päätöstä.
  • Vahingot ja menetykset: kaksivuotinen työohjelma lähtee käyntiin.

Liman päätökset eivät ratkaisseet uuteen ilmastosopimukseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä, kuten sopimuksen rakennetta tai ns. palomuuria kehittyneiden maiden ja kehittyvien maiden välillä. Rakenteesta päätös toteaa vain, että sopeutumisen roolia tullaan vahvistamaan ja että sopimus käsittelee tasapuolisesti päästöjen vähentämistä, sopeutumista, ilmastorahoitusta, teknologian kehittämistä, valmiuksien parantamista sekä päästöjen ja rahoituksen läpinäkyvyyttä. Palomuurin osalta päätös toteaa osapuolten pyrkivän kunnianhimoiseen sopimukseen 2015 aikana. Sopimuksen tulee noudattaa yhteisten, mutta eriytettyjen vastuiden ja toimintakyvyn periaatetta, mutta uusi muotoilu toteaa, että tämä tehdään ”erilaisten kansallisten olosuhteiden valossa”. Muotoilu on mielenkiintoinen ja ensimmäinen askel palomuurin (ns. annex 1 ja non-annex 1 -maat) murtamiseen vuoden 2015 aikana.

Jo Varsovassa sovittiin, että osapuolet pyrkivät antamaan kansalliset panoksensa uuteen sopimukseen maaliskuussa 2015. Niiden kattavuuden osalta keskeisin päätöstä edellyttänyt kysymys Limassa oli se, koskevatko panokset vain päästövähennyksiä vai myös sopeutumistoimia ja rahoitussitoumuksia. Erityisesti kehittyvät maat korostivat neuvotteluissa, että kansallisiin sitoumuksiin tulee sisältyä hillinnän lisäksi myös tietoja sopeutumisesta sekä teollisuusmaiden rahoituslupauksia. Päätöksessä kaikki elementit jäivät joiltain osin avoimiksi, mikä mahdollisti riittävän tasapainon sovun saavuttamiseksi. EU:lle oli pettymys se, että kansallisissa panoksissa päästövähennyksiin liittyvien tietojen valinta jäi harkinnanvaraiseksi ja lista tietovaatimuksista yleisluontoiseksi. Siten asia jää osapuolten hyvän tahdon varaan. Liman päätökseen sisältyy kuitenkin sopu periaatteesta, jossa maiden esitysten tulee edustaa ”etenemistä suhteessa osapuolen nykyisiin toimiin”.

Yksi neuvottelukysymys oli, miten panoksia käsitellään ja arvioidaan, kun ne on toimitettu UNFCCC:n sihteeristölle. Lopputulos tältä osin jäi vähäiseksi. Kansalliset panokset tullaan julkaisemaan sihteeristön sivuilla. Lokakuun alkuun 2015 mennessä tulleista kansallisista panoksista tehdään marraskuun alkuun mennessä synteesiraportti Pariisin kokousta varten. Järjestely mahdollistaa kuitenkin varsinaisen arvioinnin ilmastosopimuksen ulkopuolella.

Pariisin neuvottelutekstiin koottiin tähänastisen uuden sopimuksen hahmottelemiseksi tehdyn työn tulokset. Teksti on nyt 38 sivua pitkä ja sisältää useissa asioissa runsaasti vaihtoehtoja. Siinä on jokaiselle jotakin ja kaikkien lempilapset ujutettu mukaan. Ei vaadita kummoista profeettaa ennakoimaan, että lopputulos on paljon lyhyempi eikä enää miellytä kaikkia tasapuolisesti.

Liman kokouksessa erittäin lähellä oli myös se, ettei kokouksesta olisi saatu päätöstä lainkaan. Nyt saatu päätös pitää ilmastoneuvottelut edelleen raiteella kohti päätavoitetta Pariisissa. Se myös selvensi osapuolten käsitykset siitä, miten ennen Pariisia toimitaan.

Harri Laurikka,
pääneuvottelija, ympäristöministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.