Hyppää sisältöön

Neljä, kolme vai kaksi astetta?

RSS
9.11.2015 Hanna-Liisa Kangas

Maailman maat ovat ottaneet tavoitteekseen rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Vielä muutama vuosi sitten arviot ilmaston lämpenemisestä silloisella politiikalla pyörivät neljän asteen tuntumassa ja ylikin. Nykypolitiikka on siirtänyt arvion noin kolmeen ja puolen asteeseen.

Pariisissa on tavoitteena sopia joulukuussa maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Sopimusta on pohjustettu maiden omilla kansallisilla tavoitteilla (INDC, Intended Nationally Determined Contributions). Climate Action Tracker on arvioinut kansallisten tavoitteiden vaikuttavuutta ilmaston lämpenemisennusteisiin: uudet tavoitteet olisivat viemässä kohti noin 2,7 asteen lämpenemistä.

Kahden asteen tavoitteeseen on kuitenkin vielä kirittävää. Pariisin sopimus voi auttaa maita parantamaan yhteistyötä kohti tätä tärkeää tavoitetta.

Selvitämme parhaillaan yhteistyössä VATT:n kanssa, mitä ideoita taloustiede ja kansainvälisten sopimusten tutkimus voi antaa Pariisin sopimukseen ja sen täytäntöönpanoon tulevina vuosina. Olemme valinneet ilmastoneuvotteluista erityisesti neljä osa-aluetta: (1) syklinen kunnianhimon nosto, (2) markkinamekanismit, (3) teknologia ja (4) rahoitus.

Syklinen kunnianhimon tason nosto on Pariisin sopimuksen ytimessä: maiden välisiä tavoitteita ja toimia tulisi voida vertailla, ja kunnianhimon tasoa nostaa seuraavalle kaudelle. Tämä vaatii sopimukselta ja maiden ilmastotoimilta avoimuutta. Tavoitteiden nostamista voidaan avittaa lisäpolitiikalla, eli ottamalla käyttöön erilaisia keppejä ja porkkanoita kunnianhimon tason nostamiseksi.

Markkinamekanismeista, kuten kansainvälisestä päästökaupasta puhutaan Pariisin sopimuksen yhteydessä paljon. Hyvin suunnitellut kansainväliset markkinamekanismit lisäisivät maiden yhteistyötä ja laskisivat päästövähennysten kustannuksia. Markkinamekanismit vaativat kuitenkin selkeitä sääntöjä, jotta ne eivät tarjoa porsaanreikiä päästövähennysten toimeenpanoon, vaan mahdollistavat päästövähennysten kiristämisen.

Teknologia on avainasemassa päästöjen vähentämisessä. Yhteisillä teknologiasopimuksilla voidaan kannustaa puhtaan teknologian käyttöönottoon ja kieltää saastuttavimmat teknologiat. Kehitysmaat tarvitsevat usein apua teknologiansiirtoon, ja ilmastoneuvotteluiden teknologiamekanismi tarjoaa tähän hyvät puitteet.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rahoitusmarkkinoilta siirtymää saastuttavien teknologioiden rahoituksesta kohti puhdasta teknologiaa. Kunnianhimoinen kansainvälinen ilmastopolitiikka vähentää ilmastonmuutoksen hillinnän rahoituksen epävarmuutta. Kehitysmaiden rahoitusmarkkinat ovat usein kehittymättömät, ja vähähiilisten investointien rahoitus puhtaasti yksityisten pankkien toimesta on siksi haastavaa. Ilmastoneuvotteluiden rahoitusmekanismi tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa kehitysmaiden kipeästi kaipaamia investointeja osin julkisella rahoituksella. Rahoituksen vaikuttavuutta voidaan lisätä huomattavasti ottamalla käyttöön innovatiivisia rahoituslähteitä ja työkaluja. Rahoitus onkin yksi keskeinen osa ilmastoneuvotteluita, ja kehitysmaille hyvin tärkeä elementti.

Pariisissa voidaan siis tehdä sopimus, joka antaa mahdollisuuksia päästövähennysten kunnianhimon parantamiseen lisäämällä maiden välistä yhteistyötä, kasvattamalla ilmastopolitiikan uskottavuutta ja laskemalla päästövähennysten kustannuksia. Kaikkia toimia ja osapuolia tarvitaan, jotta ilmasto ei lämpene kriittisen kahden asteen rajan yli. Työ ei kuitenkaan lopu Pariisiin, vaan sopimus aloittaa uuden aikakauden ilmastopolitiikassa.

Ilmasto_blogi_CAT
Kuva: Maiden kansalliset panokset (INDCt) lisäävät ilmastopolitiikan kunnianhimoa, mutta kahden asteen tavoite vaatii lisätoimia.
Kommentit (1 kommenttia)
Tuula Sjöstedt, Sitra
9.11.2015
klo 19.16
Onneksi sijoittajatkin ovat jo heränneet hiiliriskeihin ja alkaneet vetää rahaa pois hiili-intensiivisistä sijoituksista, Suomessakin mm. Nordea ja Ilmarinen. Sitra teetti South Pole Groupilla ja CDP:llä hiljattain arvion Helsingin pörssin yritysten hiili-intensiteetistä.
Sijoittajille annettiin myös työkalu, jonka avulla he voivat arvioida oman salkkunsa hiili-intensiteettiä Helsingin pörssilistan yrityksiin. Lue lisää ja lataa tutkimus täältä: https://www.sitra.fi/uutiset/hiilineutraali-teollisuus/helsingin-porssi-vahahiilisempi-kuin-keskeiset-vertailuindeksit