Oikeudenmukaisuus ilmastoneuvottelujen periaatteellisena kysymyksenä

RSS
14.11.2013 Jami Arvola, ympäristöministeriö
Equity seminaari lokakuu 2013
© Ruotsin ympäristöministeriö

Tasaveroisuus (equity), tai oikeastaan oikeudenmukaisuus (fairness) on perustavaa laatua oleva puheenaihe kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Asia on esillä nyt Varsovassa, mutta sitä pohjustettiin jo 24. lokakuuta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Belgian Tukholmassa järjestämässä työpajassa, joka keräsi yhteen niin teollisuusmaiden kuin kehittyvien maiden edustajia, sidosryhmiä sekä ilmastosopimuksen oikeudenmukaisuuteen perehtyneitä tutkijoita. Työpajan keskeinen tavoite oli keskustella siitä, miten oikeudenmukaisuutta olisi tavoiteltava vuonna 2015 solmittavassa uudessa ilmastosopimuksessa.

Työpajassa keskityttiin neljään temaattiseen kokonaisuuteen: oikeudenmukaisuuskeskustelun taustoittaminen, oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä oikeudenmukaisuuden vieminen käytäntöön uudessa sopimuksessa. Työpajassa kuultiin puheenvuoroja sekä teollisuusmaiden että kehittyvien maiden edustajilta, muun muassa Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) ilmastoasioista vastaava johtaja David Waskow sekä professori Chai Qiminia Kiinan Tshinguan yliopistosta. Suomesta työpajaan osallistui paneelikeskustelussa tutkija Tommi Ekholm VTT:ltä.

Esitysten perusteella tulevan ilmastosopimuksen yhteydessä on mielekästä puhua epäoikeudenmukaisuudesta valtioiden välisenä ongelmana, vaikka oikeudenmukaisuus käsitteenä onkin laajempi. Valtioiden erilaisuuden lisäksi voidaan toimeenpanossa huomioida institutionaalisen prosessin ja rahoituksen oikeudenmukaisuus. Uudessa ilmastosopimuksessa oikeudenmukaisuus olisi moniulotteinen periaate, sitä tulisi tarkentaa tasaisin väliajoin ja tietyt teknologiset sekä kapasiteettia luovat politiikat tulisi nostaa avainasemaan oikeudenmukaisuuden edistämisessä.

Keskustelu ilmastonmuutoksen sopeutumisen oikeudenmukaisuudesta on jäänyt taka-alalle, vaikka hillintä- ja sopeutumistoimenpiteet eivät sulje pois toisiaan. Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutti IIED:n arvion mukaan kehittyvissä maissa on viisi kertaa todennäköisempää kuolla ilmastoon liittyvässä onnettomuudessa kuin muualla maailmassa. Suurin tarve sopeutumistoimille onkin kehittyvissä maissa ja niiden toimet riippuvat usein riittävästä rahoituksesta. Kehittyvien maiden näkökulmasta teollisuusmaiden toimet ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat olleet riittämättömiä muun muassa resurssien ja kapasiteetin puutteen takia. Siksi kehittyvät maat vaativat teollisuusmaita korvaamaan aiheutuvia menetyksiä ja tappioita sekä oikaisemaan sopeutumisesta aiheutuvaa epäoikeudenmukaisuutta.

Hillinnän yhteydessä on keskusteltu paljon vastuunjaosta. Vastuunjako sisältää erilaisia ulottuvuuksia, kuten velvollisuus, kyky kantaa vastuu, tasa-arvoisuus ja kustannustehokkuus. Näistä kolme ensimmäistä sisältyvät oikeudenmukaisuuskeskusteluun. Uudessa sopimuksessa nousevien talousmahtien tulee myös asettaa hillintätavoitteita. Käytännössä tämä voisi Alankomaiden ympäristöviraston seniorianalyytikko Michael den Elzenin mukaan tarkoittaa sitä, että Aasian valtioiden päästöt vastaisivat vuoden 2010 tasoa vuonna 2030. Vastaavasti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden päästöt olisivat hieman 2010 päästötason yläpuolella ja Etelä-Amerikan ja Karibian valtioiden hieman 2010 päästötason alapuolella vuonna 2030.

Jo aiemmin ilmastosopimuksessa hyväksytty sopimuspohja tarjoaa lähtökohdan rakentaa oikeudenmukaista uutta ilmastosopimusta. Tulevassa sopimuksessa oikeudenmukaisuuden toteutusta voidaan kuitenkin tarkentaa esimerkiksi täsmennetyillä oikeudenmukaisuusindikaattoreilla. Sopimuksessa, joka koskee kaikkia osapuolia, oikeudenmukaisuusperiaatteet tulevat olemaan yleisiä, mutta eivät yhtäläisiä. Keskustelu oikeudenmukaisuudesta on ratkaisevassa asemassa, kun uudesta ilmastosopimuksesta neuvotellaan nyt Varsovassa ja myöhemmin Limassa ja Pariisissa.

Jami Arvola, ympäristöministeriö

Blogin etusivulle

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.