Paljon hyviä tavoitteita, mutta riittävätkö ne?

RSS
1.12.2015 Tommi Ekholm ja Tomi J. Lindroos

183 maata on antanut nk. aiotun kansallisen panoksensa (INDC eli Intended Nationally Determined Contribution) ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Pariisin neuvotteluiden alla. INDC:t antavat laajan pohjan päästöjen vähentämiselle, sillä mukana ovat nyt lähes kaikki YK:n ja ilmastosopimuksen jäsenet. Samalla on kaatunut myös historiallinen raja-aita: vielä muutama vuosi sitten suuri osa kehittyvistä maista ei ollut valmiita hyväksymään itselleen päästövähennystavoitteita.

Mitä INDC:t tarkkaan ottaen sisältävät, ja minkälaisiin päästövähennyksiin ne voisivat johtaa?

Arvioimme juuri valmistuneessa, YM:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 20.11.2015 mennessä lähetettyjä INDC:tä, joita oli tällöin yhteensä 142. Koska jokainen maa on saanut määritellä hillintäpanoksensa itsenäisesti, INDC:t eroavat eri maiden välillä huomattavasti. Siinä missä osa maista on antanut sitovan päästövähennystavoitteen vuoden 2030 paikkeille, toiset ovat lähinnä kuvanneet suunniteltuja keinoja ja strategioita päästöjen vähentämiseksi. Määrällisen tavoitteen antaneista maista osa on sitonut vähennystavoitteensa jonkin aiemman vuoden päästöihin (esimerkiksi EU:n vähintään 40 % vähennys on vuoden 1990 päästötasosta), osa taas oletettuun business as usual -päästökehitykseen.

Koska päästötavoitteiden määritelmät eroavat näinkin paljon toisistaan, laskimme tutkimuksessamme, kuinka paljon määrällisen tavoitteen antaneiden maiden päästöt muuttuisivat nykytasosta ja kuinka paljon kukin arvioitu maa päästäisi henkeä kohden vuonna 2030.

Koska eri maat ovat hyvin erilaisessa taloudellisessa asemassa, ei mailta voida myöskään odottaa yhtä suuria ponnisteluja päästöjensä vähentämiseksi. Tämän vuoksi suhteutimme muutoksen päästöissä 2010-2030 välillä maan vuodelle 2030 arvioituun bruttokansantuotteeseen henkeä kohden. Tulokset kuvaavat hyvin sitä, kuinka suuria eroja maiden päästövähennystavoitteiden kunnianhimossa on.

INDC_BKT
Maiden antamien päästötavoitteiden mukainen päästökehitys 2010-2030 suhteutettuna kunkin bruttokansantuotteeseen henkeä kohden. © Kuva: VTT

Vaikka vauraammat maat, esimerkiksi USA, Korea, Australia, Kanada, Japani ja EU, pyrkivät vähentämään päästöjään merkittäväsi nykytasosta, päästövähennysten suuruus ei korreloi maan tulotason mukaan. Suurin poikkeus joukosta on nopeasti vaurastuva Korea, jonka tulisi nostaa tavoitteensa kunnianhimoa selvästi ollakseen samalla tasolla muiden vauraiden maiden kanssa. Toisessa päässä on päästövähennysten suunnannäyttäjä EU, joka jatkaisi jo hyvään vauhtiin lähteneitä päästövähennyksiään.

Kehittyvien maiden joukossa päästötavoitteiden hajonta on paljon suurempaa. Jopa osa aivan köyhimmistä maista tavoittelee päästötasoa, jossa päästöt laskisivat tai nousisivat vain hieman nykytasosta. Sen sijaan osa maista, mm. Intia, Turkki ja Vietnam, suunnittelee kaksin- tai kolminkertaistavansa päästönsä seuraavan 20 vuoden aikana. Köyhimpien maiden prioriteettina näyttääkin olevan kansalaistensa elintason ja energiansaannin parantaminen. Jotta tämä olisi sopusoinnussa ilmastotavoitteiden kanssa, tulisi kehittyvien maiden energiainvestoinnit suunnata vähäpäästöiseen energiaan, mahdollisesti vauraampien maiden rahoittamana.

Riittävätkö annetut päästötavoitteet hillitsemään ilmaston lämpenemistä enintään 2°C tasolle?

Kysymykseen ei ole suoraa vastausta, sillä paljon riippuu myös vuoden 2030 jälkeen toteutuvasta päästökehityksestä.

INDC-skenaariot
Ilmaston keskilämpötilan nousu skenaarioissa, joissa päästöt kasvavat nykytahdilla (Refrence scenario), nyt annettujen INDC:den viitoittamalla polulla (INDCs’ mark the trend) tai jossa päästöjä vähennetään nopeasti vuoden 2030 jälkeen (INDCs’ pave the way). © Kuva: VTT

Arvioimme, että mikäli vauraat maat toteuttaisivat hyvin aggressiivisia päästövähennyksiä 2030 jälkeen, ja myös köyhimmät maat siirtyisivät maltillisesti laskevien päästöjen uralle, olisi noin 50 % mahdollisuus, että lämpeneminen jäisi alle kriittisenä pidetyn kahden asteen rajan. Tähän vaaditut päästövähennykset olisivat kuitenkin nopeampia, mitä aiemmat skenaariotutkimukset pitävät realistisena. Siten vuodelle 2030 kohdistuvien tavoitteiden kunnianhimon korottaminen Pariisissa ja sen jälkeen on äärimmäisen tärkeää.

Tommi Ekholm, Tomi J. Lindroos,
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.