Pariisin ilmastosopimus hahmottumassa

RSS
27.7.2015 Laura Aho ja Maria Vuorelma, ympäristöministeriö

Ilmastosopimusneuvottelut nytkähtivät perjantaina 24. heinäkuuta jälleen hieman eteenpäin, kun neuvottelujen puheenjohtajat julkaisivat hahmotelmansa Pariisin sopimukseksi sekä sitä täydentäväksi osapuolikokouksen päätökseksi.

Hahmotelma pohjaa helmikuussa Genevessä sovittuun Pariisin ilmastoneuvottelujen pohjatekstiin, joka on laaja, neuvotteluosapuolien kantojen yhteenveto. Nyt julkistetussa luonnoksessa on poistettu Geneven tekstin päällekkäisyyksiä sekä ryhmitelty substanssiteemoja aiempaa selkeämmin. Geneven tekstin sisältämiä substanssivaihtoehtoja ei ole kuitenkaan karsittu. Rakenteen osalta uusi teksti on siten askel eteenpäin, vaikka substanssiasioiden osalta ratkaisut jäävät odottamaan jatkoneuvotteluja. Jotta edistyminen sisällön osalta olisi mahdollista, tulisi neuvotteluissa edistyä muun muassa tietyissä sopimuksen läpileikkaavissa periaatteissa, kuten tarvittavien ilmastotoimien oikeudenmukaisesta vastuunjaosta eri maiden välillä.

Huomionarvoista on myös se, että paljon tekstiä on vielä luonnoksen ns. kolmannessa osiossa, jonka osalta puheenjohtajat eivät ottaneet kantaa siihen, tulisiko ne sisällyttää itse Pariisin sopimukseen vai sen toimeenpanoa tukevaan päätökseen.

Puheenjohtajat, kuten varmasti myös kaikki muut, toivovat, että nyt ulos annettu luonnos vauhdittaa aiemmin tämän vuoden aikana hitaanlaisesti edenneitä virallisia neuvotteluja. Luonnos tuo kuitenkin selkeästi esiin, että ratkaistavia asioita on vielä paljon. Samalla kaikki tietävät, että aika on käymässä vähiin.

Nyt julkaistua luonnosta käsitellään seuraavassa virallisessa neuvottelukokouksessa, joka järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Bonnissa, Saksassa. Bonnin kokouksen tuloksena pitäisi sopimusluonnoksen osalta tapahtua selkeää edistymistä. Neuvottelutekstiä tulisi nopeasti sekä lyhentää että selkeyttää, jotta tekstiä voitaisiin käsitellä myös ministeritasolla. Jäljellä on kaiken kaikkiaan enää kymmenen virallista neuvottelupäivää ennen Pariisin ilmastokokouksen alkua, ja niistä Bonnissa käytetään puolet.

Kunnianhimoisen, kattavan ja sitovan uuden ilmastosopimuksen edestä on neuvoteltu lähes taukoamatta myös nyt heinäkuussa. Keskeisiä sopimusteemoja on käsitelty viime viikkoina järjestetyissä useissa merkittävissä kokouksissa. Suurten talouksien foorumin (Major Economies Forum) ilmastokeskusteluissa Luxembourgissa 18.-19.7. agendalla olivat erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä sen hillintä, toimien läpinäkyvyys ja ilmastorahoitus. Peru ja Ranska, eli nykyinen ja tuleva ilmastoneuvottelujen osapuolikokouksen (COP) puheenjohtajamaa, puolestaan järjestivät 46 maan ministerit koonneen epävirallisen ilmastokokouksen Pariisissa 20.-21.7. Kokouksessa käsiteltiin erityisesti sopimuksen kunnianhimon tasoa sekä osapuolten erilaisia vastuita.

EU:n ympäristöministerit kokoontuivat Luxemburgin johdolla 22.-23. heinäkuuta keskustelemaan erityisesti ilmastorahoituksesta, joka on yksi uuden sopimuksen keskeisimmistä teemoista, ja joka voi joko mahdollistaa tai estää sopimuksen solmimisen. Suomea epävirallisessa ympäristöministereiden kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Lisäksi EU:n ulkoasiainministerit hyväksyivät ilmastodiplomatiaa käsittelevän julkilausuman aiemmin heinäkuussa.

Neuvottelutekstiluonnoksen ja erilaisten kansainvälisten kokousten lisäksi Pariisin ilmastosopimuksen valmisteluja jatketaan myös kansallisesti ympäri maailmaa. Kesän aikana on tasaiseen tahtiin annettu aiottuja kansallisia panoksia (intended nationally determined contribution, INDC) uutta sopimusta varten. Käytännössä näissä panoksissa kukin maa ilmoittaa sen, mitä ne aikovat tehdä vähentääkseen päästöjään vuoden 2020 jälkeen. Tähän mennessä (27.7.2015) panoksensa uuteen ilmastosopimukseen on antanut 49 osapuolta, joiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 58 prosenttia vuoden 2012 maailmanlaajuisista päästöistä. Maailman suurimmat saastuttajat, Kiina, USA ja EU, ovat sitoumuksensa antaneet. Kuitenkin monen suuren G20-ryhmään kuuluvan talouden, kuten Intian, Brasilian ja Indonesian, ilmoitusta odotetaan yhä. G20-ryhmään kuuluvien maiden sitoumukset ovat keskeisiä, sillä niiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 75 prosenttia maailman päästöistä.

Laura Aho
ylitarkastaja, ympäristöministeriö

Maria Vuorelma
ylitarkastaja, ympäristöministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.