Hyppää sisältöön

Pelisäännöt kansainväliselle ilmastoyhteistyölle

RSS
30.11.2015 Hanna-Mari Ahonen
2015-11_Ningxia
Suomi on hankkinut sertifioituja päästövähennyksiä aurinkokeitinhankkeesta Kiinan maaseudulla Kioton puhtaan kehityksen mekanismin kautta. © Kuva: Hanna-Mari Ahonen

Maat ovat yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Pariisissa on tarkoitus sopia kansainvälisen yhteistyön periaatteista Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä, ja käynnistää työohjelmat tarkempien pelisääntöjen kehittämiseksi.

Pariisin ilmastosopimuksen keskiössä ovat maiden itselleen laatimat kansalliset ilmastositoumukset. Yli 180 maata on toimittanut YK:lle alustavat kansalliset ilmastositoumuksensa, ja näistä yli puolet mainitsee kansainvälisten mekanismien mahdollisen hyödyntämisen sitoumusten täyttämisessä. Esimerkiksi Norja, Sveitsi ja Uusi-Seelanti ovat ilmoittaneet, etteivät pysty toteuttamaan aiottuja sitoumuksiaan pelkästään kotimaisin keinoin. Osa kehitysmaista on puolestaan ilmoittanut, että heidän sitoumuksesta ovat osittain tai täysin ehdollisia kansainväliselle tuelle. EU:n ja Japanin sitoumukset rajoittuvat kotimaisiin toimiin, joten mahdollinen kansainvälinen ilmastoyhteistyö merkitsisi heille lisäpanosta.

Kansainvälisen ilmastoyhteistyön motivaationa voi olla isäntämaassa aikaansaatujen ilmastohyötyjen laskeminen tukijamaan ilmastorahoitus- tai päästörajoituspanokseksi. Jälkimmäinen yhteistyömuoto voitaisiin toteuttaa päästöyksiköiden kansainvälisillä siirroilla isäntämaalta tukijamaalle. Tilanteesta riippuen maat voisivat joko siirtää osia omista päästökiintiöistään päästöyksiköinä tai käyttää hyvitysmekanismeja uusien päästöyksiköiden luomiseksi, esimerkiksi vähennettäessä päästöjä päästökiintiöiden ulkopuolella.

Yksityissektori mukaan, kokemukset käyttöön

Kansainvälisten siirtojen puolestapuhujien mukaan yhteistyön mahdollistama joustavuus rohkaisee maita kunnianhimoisempiin sitoumuksiin. Päästöyksiköiden siirrettävyys luo myös kasvualustan kansainvälisille päästöyksikkömarkkinoille, jotka voivat edistää päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuutta ja valjastaa yksityissektorin voimavaroja ilmastotavoitteiden täyttämiseen.

Päästöyksiköiden kansainvälisellä käytöllä on jo yli vuosikymmenen perinteet, ja näitä kokemuksia tulee hyödyntää Pariisin ilmastosopimuksen pelisäännöistä sovittaessa. Kioton pöytäkirja sallii kansallisten päästökiintiöiden ja Kioton hyvitysmekanismien puitteissa myönnettyjen päästöyksiköiden kansainväliset siirrot ja käytön. Vastaavia järjestelmiä on toteutettu myös kansallisesti ja alueellisesti esimerkiksi Euroopassa, Kiinassa, Pohjois-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa. Järjestelmien välillä voi luoda kansainvälisen linkin kelpuuttamalla toisten järjestelmien päästöyksiköitä ja/tai samoja kansainvälisiä päästöyksiköitä.

Pelisäännöt kunnianhimon suojelijana

Pariisin ilmastosopimuksen pelisääntöjen tavoitteena on varmistaa, että päästöyksiköiden kansainväliset siirrot toteutetaan tavalla, joka edistää – eikä ainakaan heikennä – Pariisin ilmastosopimuksen kollektiivista ilmastohyötyä. Sitoumusten täyttämiseksi tulisi kelpuuttaa vain päästöyksiköitä, jotka edustavat aitoja ja vertailukelpoisia päästövähennyksiä, ja päästöyksiköiden myöntämiselle, siirroille ja käytölle tulee kehittää läpinäkyvä ja laadukas seuranta- ja laskentajärjestelmä, joka estää saman päästöyksikön laskemisen useaan kertaan.

Maat ovat pitkälti yhtä mieltä näistä periaatteista, ja näkemyserot liittyvät suureksi osaksi periaatteiden toimeenpanoon. Osa maista, kuten EU, Norja, Sveitsi ja monet kehitysmaat, kannattavat keskitettyä YK-tason laadunvalvontaa, kun taas Japani, USA ja Uusi-Seelanti kannattavat kansallisen tason laadunvalvontaa ja näkevät YK:n roolin ensi sijassa ohjaavana. Päästöyksiköiden kansainvälisen käytön laskenta- ja kirjanpitokysymykset liittyvät kiinteästi laajempiin neuvotteluihin Pariisin sitoumusten luonteesta ja niiden seuranta- ja laskentasäännöistä.

Mikäli Pariisissa ei päästä sopuun kansainvälisen yhteistyön periaatteista, vaarana on, ettei kansainvälisen yhteistyön kollektiivista ilmastovaikutusta voida läpinäkyvästi ja koordinoidusti seurata eikä sen laatua ja vertailukelpoisuutta voida varmistaa. Niinpä pelisäännöistä sopiminen on tärkeää kaikille, jotka haluavat edistää Pariisiin ilmastosopimuksen uskottavuutta ja kunnianhimoa.      

***

Hanna-Mari Ahonen

Kirjoittaja on työskennellyt kansainvälisen ilmastoyhteistyön parissa vuodesta yli kymmenen vuoden ajan ja toimii parhaillaan asiantuntijana ja ilmastoneuvottelijana Ruotsin kansainvälisessä ilmasto-ohjelmassa

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.