Perinteisten bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen tulevaisuus puntarissa

RSS
20.5.2016 Saara Jääskeläinen, LVM

Kotimaan liikenne aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 11 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenne onkin tällä erää suurin yksittäinen sektori maamme kansallisia päästövähennyksiä mietittäessä. Liikenteen päästöt ovat monessa EU-maassa hankala asia. Ne ovat usein jatkaneet kasvuaan, vaikka esimerkiksi teollisuudessa ja energiantuotannossa päästöjä olisi jo saatu alas. Suomessa tilanne on parempi: meillä päästöt on saatu pienenemään myös liikennesektorilla. Selittäviä tekijöitä ovat maltillisena pysynyt liikenteen kasvu, biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö sekä entistä energiatehokkaammat henkilöautot.

Eri arvioiden mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähenemään nykyisillä toimenpiteillä noin 22 % vuoteen 2030 mennessä. Isohkolta kuulostava päästövähennys ei kuitenkaan riitä EU:sta tulevien päästövähennystavoitteiden, eikä myöskään oman hallitusohjelmamme tavoitteiden saavuttamiseen. EU:lta odotetaan kesällä päätöstä päästökauppaan kuulumattomien sektorien taakanjaosta, jonka arvioidaan tuovan meille noin 36 prosentin päästövähennystavoitteen. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kotimaisen öljyn kulutuksen puolittamisesta on vähintäänkin yhtä tiukka.

Uusia liikenteen päästövähennystoimenpiteitä on siis vääjäämättä tulossa. Erilaisia keinoja ja niiden vaikutuksia toisaalta päästöihin jatoisaalta käyttäjille koituviin kustannuksiin mietitään parhaillaan sekä liikenne- ja viestintäministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä että monilla muillakin tahoilla.  Päätöksenteon pohjana käytetään useita viime vuosina valmistuneita selvityksiä, ja myös uusia selvityksiä on tekeillä.

Keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi riittää. Ehkä kaikkein eniten intohimoja on viime aikoina herättänyt keskustelu liikenteen uusista käyttövoimista, erityisesti sähköstä ja biopolttoaineista. Aiemmin tänä keväänä saimme uutisista lukea, että Hollanti ja Norja ovat aikeissa kieltää perinteiset bensiini- ja dieselautot uusien autojen kaupoissa vuosina 2025–2030. Vanhoissa autoissa bensiiniä ja dieseliä toki käytettäisiin vielä mainittujen vuosien jälkeenkin, mutta uusina autoina myytäisiin sitten vain sähkö-, kaasu- ja vetyautoja. Pitäisikö samaan tähdätä meilläkin?

Sähkö-, kaasu- ja vetyautot tekevät mahdolliseksi siirtymisen täysin hiilineutraaliin tieliikenteeseen ainakin pitemmällä tähtäimellä. Kuitenkin myös edistyneet biopolttoaineet mahdollistavat tämän, eli tilanne ei siinä mielessä ole yhtä mustavalkoinen kuin Norjan ja Hollannin malli antaisi ymmärtää. Parhaiden biopolttoaineiden elinkaaripäästöt ovat raaka-aineesta riippuen jopa pienemmät kuin sähköautojen keskimääräiset elinkaaripäästöt. Biopolttoaineet näyttäisivät tässä vaiheessa olevan myös muita käyttövoimavaihtoehtoja edullisempi päästövähennyskeino. Tilanne saattaa tosin nopeastikin muuttua, jos sähköautojen ynnä muiden uusien teknologioiden hinnat halpenevat kuten uusilla teknologioilla on tapana.

Kiperin kysymys biopolttoaineiden osalta liittyy kuitenkin raaka-ainepohjaan ja sen riittävyyteen.  Jos polttoaine valmistetaan pääsääntöisesti puuraaka-aineesta, kuten Suomessa on ajateltu, liikenteen päästövähennykset syövät joidenkin arvioiden mukaan lähes kaiken Suomen metsissä olevan ”ylimääräisen” energiapuun jo vuonna 2030. Koska samalle puulle olisi ottajia myös muilla sektoreilla, esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotannossa, liikenteen energiankulutusta olisi pakko saada pikku hiljaa pienemmäksi. Kaikista vaihtoehtoisista teknologioista sähköautot ovat ainoita, joiden avulla myös liikenteen energiankulutusta saataisiin tuntuvasti alas.

Siksi toimenpiteitä liikenteen sähköistämiseksi tarvittaisiin jo pikapuolin.

Kommentit (4 kommenttia)
John
24.7.2016
klo 15.38
Tässä on otettava huomioon myös se, että sähköautot vähentävät myös melusaastetta ja ovat yleisesti perinteisiä autoja mukavampia ajaa monestakin syystä. Minua ei kiinnosta ajaa polttomoottorilla enää oli polttoaine mitä tahansa. Koko muu maailma on menossa
sähköautoihin, mutta Suomessa päättäjät tapansa mukaan täysin pihalla.
Epäilevä
30.7.2016
klo 22.46
Koko muu maailma? Intia, Afrikka? Onko kukaan laskenut litiumin riittävyyttä autoistuvien kehitysmaiden tarpeisiin?
Jaakko Herranen
4.8.2016
klo 11.21
Aluksi: Sähköauto kulkee jo miltei sillä sähkömäärällä, mikä kuluu muiden polttoaineiden valmistukseen ja kuljetukseen. Kiinnostaisi nähdä lähteet väitteelle: "Parhaiden biopolttoaineiden elinkaaripäästöt ovat raaka-aineesta riippuen jopa pienemmät kuin
sähköautojen keskimääräiset elinkaaripäästöt." Onko väite peräisin Nesteen markkinointiviestintään liittyvästä Uuden Suomen blogista? Siinä skenariossa sähkö tuotettiin kivihiilellä, minkä osuus pohjoismaissa on vähäinen, jopa mitätön ladattaessa pörssisähköhinnan
ohjaamana. Jos sähköauton energia lasketaan tuotetun kivihiilellä, pitäisi tasapuolisuuden nimissä myös biopolttoaineen jalostukseen käytetty sähköenergia olettaa myös kivihiilellä tuotetuksi! Käytetty palmuöljy tuottaa väitteiden mukaan 2 -3 -kertaiset hiilipäästöt
fossiilisiin polttoaineisiin verraten. Tähän ei auta viljelmien sertifiointi, sillä kasvavaa kysyntää vastaamaan raivataan joka tapauksessa vastaava määrä sademetsää. Nämä esimerkkeinä ongelmanasettelun monimutkaisuudesta. Ainut selvä, yksinkertainen ja tehokas
ratkaisu on sähköauto, jossa voidaan käyttää tehokkaasti kaikkia puhtaita ja uusiutuvia energiamuotoja eivätkä lähipäästöt purkaudu kaupungin keskustoissa lasten pään korkeudelle.
Milari Sahalahti
21.11.2017
klo 13.49
Kotimaan liikenne on paljon keskusteltu aihe tänä päivänä kasvihuonepäästöjen vähennyksiin liittyvissä asioissa. Perinteistä bensiini vastaan diesel keskustelua kuulee melkein päivittäin joka tuutista. Kysymyksessä on asia, joka koskettaa meitä nyt, tai
vähintäänkin lähitulevaisuudessa. Henkilökohtaisesti minua ei haittaa, jos polttomoottori toimisten ajoneuvojen valmistus lopetettaisiin ja korvattaisiin sähkötoimisilla täällä Suomessakin vuosina 2025-2030. Luulisi meillä olevan liikenne käytössä jo sen verran
näitä ajoneuvoja, että pärjättäisiin ihan hyvin. Varsinkin kun tärkeämpää olisi saada sähköistettyä joukkoliikenne kaikissa isoissa kaupungeissa. Mielestäni olisi tärkeää saada ihmiset suosimaan joukkoliikennettä silloin kun siihen on mahdollisuus, ja lyhyet
välimatkat voisi kulkea polkupyörällä tai jollain muulla kulkuvälineellä mikä ei kuormita luontoa. Näin mielestäni saataisiin suurin muutos päästöihin lyhyellä aikavälillä. Tulevaisuudessa pitkällä aikavälillä koko Suomen autokanta voitaisiin pikkuhiljaa muuttaa
vähäpäästöisempään suuntaan (Sähkö-, kaasu, vetyautot tai vähintäänkin hybridit). Eli tärkeintä olisi tunnistaa ongelmat ja ratkaista ne oikeassa järjestyksessä. Luulisi ettei Suomessa ainakaan raaka-aineista tulisi pula, koska biodieseliä voidaan tuottaa
monista muistakin lähteistä kuin vaan puusta esimerkiksi jätteistä. Pyrolyysiöljyä voidaan myös valmistaa sähkön ja lämmön tuotannon sivutuotteena. Sähköauton akkuihin tarvittavaa litiumia on Euroopan suurimmat varannot Suomen maaperässä, pitäisikö siihen
panostaa?