Pohdinnassa markkinamekanismien rooli tulevassa ilmastosopimuksessa

RSS
21.5.2014 Karoliina Anttonen, työ- ja elinkeinoministeriö

Kioton pöytäkirjan osapuolten käytettävissä on kolme joustomekanismia velvoitteiden täyttämiseksi: puhtaan kehityksen mekanismi (CDM), yhteistoteutus (JI) ja kansainvälinen päästökauppa (IET). Nämä mekanismit ovat Kioton pöytäkirjaan sidottuja eivätkä siirry automaattisesti uuteen ilmastosopimukseen.

Center for European Policy Studies (CEPS) järjesti toukokuun alussa Brysselissä seminaarin siitä, millainen rooli markkinamekanismeilla vuoden 2015 sopimuksessa olisi. Osallistujat olivat ilmastoneuvottelijoita, järjestöjä, multilateraalisia toimijoita (UNFCCC, OECD/CCXG, EBRD), hankkeen rahoittajia ja hankkeen tekijöitä.

Seminaarissa todettiin, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä päästöyksiköiden markkinoilla on keskeinen merkitys ilmastopolitiikassa. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) nimittäin on ja pysyy. Se on suurin päästövähennysmarkkina ja eurooppalaiset toimijat ovat luoneet valtaosan myös kansainvälisten yksiköiden kysynnästä. Pitkälti globaalista taloustilanteesta johtuva päästöoikeuksien ylitarjonta on johtanut hintaromahdukseen. Toisaalta päästökauppajärjestelmiä kehitetään ja testataan niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa ympäri maailmaa.

Päästöoikeuden hinnan tukemiseksi markkinoilta on vedetty väliaikaisesti päästöoikeuksia (backloading), ja komission ehdotukseen vuoden 2030 ilmasto- ja energiapoliittiseksi kehykseksi sisältyy aloite EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi. Globaaleja markkinoita tarvitaan, jotta kansainvälinen kilpailuasetelma tasoittuu ja kustannustehokkuus ja likviditeetti lisääntyvät. Mitä laajemmat ja yhtenäisemmät markkinat ovat, sitä alhaisempi yksikköhinta saavutetaan. Kansainvälisten sääntöjen ja instituutioiden kautta voidaan varmistaa, että päästövähennykset ovat kaikkialla yhteismitallisia (tonni = tonni) ja että päästövähennysten kirjanpito toimii luotettavasti.

Lähitulevaisuudessa saatetaan nähdä markkinoiden fragmentoituminen. Yksi skenaario on, että hiilimarkkinat alkavat kehittyä kahdenvälisten linkkien kautta yhden (EU ETS) tai useamman (EU ETS, USA, Kiina) keskuksen ympärille Sitä mukaa kuin järjestelmien kahdenvälinen linkittäminen etenee ja tehokkuusedut käyvät välttämättömiksi kiristyvien ilmastotavoitteiden myötä, alkavat järjestelmät jälleen yhdentyä.

Vuoden 2015 sopimuksessa markkinat tuskin ovat keskeisessä roolissa. Voidaan pitää hyvänä tuloksena, jos sopimukseen saadaan lyhyet kappaleet markkinoista ja työohjelma jatkoa varten. Käytettävissä olevat mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti, koska uutta sopimusta käsittelevällä raiteella neuvotteluaikaa markkinamekanismeille tuskin saadaan kovinkaan paljon.

Ehdottomana miniminä vuoden 2015 sopimusta varten varsinkin kehittyneiden maiden edustajat pitivät laskentasääntöjä, jotka varmistavat yhtenäiset perusteet päästövähennysten laskennalle ja kaksoislaskennan välttämisen. Kansainvälisesti säädelty ja hallinnoitu mekanismi voisi olla käytettävissä sellaisille osapuolille, jotka eivät voi tai halua perustaa omia päästökauppajärjestelmiään. Markkinamekanismeja koskevissa säännöissä tulisi ottaa huomioon sopimuksen rakenne, jossa kaikkien osapuolten odotetaan osallistuvan päästöjen vähentämistoimiin. Toisaalta sitoumusten kirjo voi olla laaja, mikä edellyttää joustavuutta myös käytettävissä olevilta instrumenteilta.

Kehittyvien maiden edustajat huomauttivat, ettei esimerkiksi EU:n ajama uusi markkinamekanismi (New  Market Mechanism, NMM) ole saanut Afrikan maita innostumaan, koska nämä panostivat aikanaan paljon puhtaan kehityksen mekanismiin, joka ei kuitenkaan juuri hyödyttänyt Afrikkaa. Monet kehittyvät maat ovat pohtineet rahoitustarpeitaan tarkasti ja katsovat, että perinteinen rahoitus on varmempi kanava. Toisaalta keskustelijat korostivat, että Afrikan maille kansainvälinen mekanismi olisi edullisempi kuin linkitettyjen kansallisten järjestelmien maailma, koska kansainvälisellä foorumilla pienikin maa saa äänensä kuuluviin.

Yksityiset toimijat muistuttivat, että yksityinen sektori on ennen kaikkea kiinnostunut toimintaympäristön varmuudesta ja ennustettavuudesta. Nyt vallitseva epävarmuus on politiikkatasolla. Kilpailukyvyn katsottiin olevan merkittävä, joskaan ei ääneen lausuttu tekijä myös vuoden 2015 sopimuksen rakenteen takana.

Vanhempi hallitussihteeri Karoliina Anttonen, työ- ja elinkeinoministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.