Täydentävät aloitteet apuna päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa

RSS
29.4.2014 Outi Leskelä, Pohjoismaiden ministerineuvosto
Outi_Leskelä3.jpg
© YHA-kuvapankki: Outi Leskelä

Nykymenolla tarvittavia päästövähennyksiä ei ole kasassa tarpeeksi vuoteen 2020 mennessä ja kahden asteen tavoitteessa kiinni pysyminen on haastavaa. UNEP:in vuoden 2013 lopulla julkaiseman Emissions Gap -raportin mukaan nykyiset päästövähennyssitoumukset ja kahden asteen tavoitteeseen tarvittavat sitoumukset eivät kohtaa: niiden välillä on 8-12 Gt CO2 ero. Tämän eron (englanniksi ”gap”) kuromiseksi ennen vuotta 2020 on lukuisia keinoja – yksi niistä on ns. täydentävät aloitteet (International Cooperative Initiatives, ICIs).

Täydentävät aloitteet toimivat YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ulkopuolella ja rinnalla, ja niiden tarkoitus on täydentää ja parantaa osapuolien ja muiden toimijoiden päästövähennysten kunnianhimoa. Yhteistyö voi olla valtioiden / julkisen sektorin tai yritysten / yksityisen sektorin välistä ja se on pääasiassa kansainvälistä. Aloitteita on lukuisilla aloilla, mm.

  • Energia (uusiutuva energia, energiatehokkuus, fossiilisten polttoaineiden tuet)
  • Lyhytaikaiset ilmastotekijät (mm. noki ja metaani)
  • Maankäyttö (mm. REDD, maatalous)
  • Kaupungit ja rakennukset
  • Kansainvälinen lento- ja meriliikenne
  • Yritykset ja teollisuus
  • F-kaasut

Täydellisempi lista aloitteista löytyy mm. UNEP:in raportin liitteestä sekä UNFCCC:n sivuilta sekä UNFCCC:n portaalista. Erään arvion mukaan täydentävien aloitteiden avulla voitaisiin saavuttaa jopa 10 Gt CO2 päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa täydentävät aloitteet ilmaantuivat keskusteluihin vuonna 2012. Dohassa joulukuussa 2012 päätettiin tutkia ja tunnistaa tärkeimpiä alueita, joilla lisäpäästövähennyksien mahdollisuuksia löytyy. Vuoden 2013 aikana UNFCCC päivitti teknisen paperinsa liitteineen (1 ja 2) erilaisista aloitteista ja lisäksi eri neuvottelukokouksissa käytiin systemaattisesti läpi potentiaalisia sektoreita. Vuonna 2014 työtä tehostetaan ja keskitytään siihen, miten parhaat päästövähennysmahdollisuudet voidaan toteuttaa ja miten niiden toimeenpanoon liittyviä esteitä voidaan poistaa.

Täydentävät aloitteet ovat yhä uusi konsepti ja ne herättävät myös lukuisia kysymyksiä: Kuka niitä rahoittaa? Kuka niitä koordinoi ja mikä on UNFCCC:n ja valtioiden rooli? Entä missä määrin aloitteiden lisäpäästövähennykset ovat aidosti lisäisiä ja missä määrin laskettavissa osaksi valtioiden sitoumuksia? Pohjoismaiden ministerineuvoston NOAK-ryhmä julkaisi juuri aiheesta Ecofysin ja University of Cambridge Programme for Sustainability Leadership kirjoittaman raportin, jossa käydään läpi erilaisia, pohjoismaiden priorisoimia täydentäviä aloitteita ja niiden mahdollista päästövähennyspotentiaalia. Pohjoismaat ovat jo olleet aktiivisia useissa näistä aloista, niin yksittäisinä maina kuin yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvostossa.  

Lisätietoa aiheesta lisäksi:

  • Raportti ympäristöministeriön keväällä 2013 aihetta käsittelevästä seminaarista
  • IISD:n Scott Vaughanin ja Jessica Boylen artikkeli täydentävistä aloitteista tammikuulta 2014 ”Climate governance evolving to make room for new actors”
  • Ecofysin Niklas Höhnen esitys “Wedging the gap - 21 initiatives to bridge the greenhouse gas emissions gap” joulukuulta 2012

Suunnittelija Outi Leskelä, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.