Video: pääneuvottelija kertoo ensimmäisen viikon tunnelmat

RSS
18.11.2013 Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Suomen valtuuskunnan pääneuvottelija Harri Laurikka tiivistää ensimmäisen viikon jälkeiset tunnelmat Varsovan ilmastokokouksessa 2013.

Laajemmin Varsovan ensimmäisen viikon puheenaiheista

Varsovan ilmastokokouksessa on tarkoitus kahden viikon aikana edistää maailmanlaajuisia ilmastotoimia ja luoda perusta vuonna 2015 tehtävälle ilmastosopimukselle, joka käsittelisi vuoden 2020 jälkeisiä tavoitteita ilmastotoimissa.

Maanantaina 18. päivä Varsovassa jaettiin uusi puheenjohtajien laatima neuvotteluteksti vuoden 2015 sopimuksesta. Luonnos kertoo aika hyvin siitä, mitä keskustelut tähän mennessä ovat tuottaneet ja mitä monet osapuolet vuoden 2015 sopimuksesta ajattelevat. Sen käsittely aloitettiin Varsovassa tänä iltana. Yleensä ilmastoneuvotteluissa teksti on hyvä, jos kaikki ovat siihen tyytymättömiä – mutta eri syistä Nyt jää nähtäväksi mitä tekstistä jää jäljelle loppuviikon aikana, kun osapuolet siihen oman kynänsä laskevat.

Ensimmäisen viikon puheenaiheita olivat:

1. Ilmastorahoitus

Varsovan kokousta on kutsuttu rahoitusosapuolikokoukseksi. Kehitysmaiden odotukset ovat kovia ja liittyvät ennen kaikkea pitkän aikavälin rahoituksen ennustettavuuden parantamiseen, vihreän ilmastorahaston ensimmäisen rahoituskierroksen aloittamiseen ja sopeutumisrahoituksen turvaamiseen. Näistä hankalin kokonaisuus on pitkän aikavälin rahoitus.

2. Maatalous

Keskustelut maatalouden roolista ilmastotoimissa jäivät yhteen työpajaan eikä varsinaisia neuvotteluja pystytty aloittamaan. Kehitysmaat halusivat ryhmänä lopettaa keskustelun Varsovassa nopeasti, koska maatalouden osalta he halusivat keskustella vain sopeutumisesta. Tulos oli pettymys kehittyneille maille, jotka sopeutumisen lisäksi haluaisivat myös tutkia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen maataloudessa. YK:n ympäristöohjelma (UNEP) vuosittaisen päästöraportin (Emissions Gap report) mukaan maatalouden päästövähennyspotentiaali vastaa maailmanlaajuisesti jopa puolta kahden asteen tavoitteen mukaiselta polulta puuttuvasta määrästä vuonna 2020.

3. Vastuu

Vastuu on ilmastoneuvottelujen vakioaiheita – ei vähiten siksi, että jo vuoden 1992 puitesopimus puhui osapuolten yhteisistä mutta eriytetyistä vastuista. Varsovassa erityisenä puheenaiheena on ollut naftaliinista kaivettu Brasilian ehdotus maiden ja maaryhmien päästötavoitteiden määrittelystä historiallisten (1850-) päästöjen perusteella vuoden 2015 sopimukseen. Brasilian mukaan Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tulisi laatia metodologia kunkin osapuolen kontribuution määrittämiseen.

Kehittyneet maat ovat reagoineet ehdotukseen nuivasti ainakin kolmesta syystä. Ensimmäinen koskee aikataulua. Mikäli päästötavoitteiden kehittämisessä keskityttäisiin alkuvaiheessa IPCC:n metodologiseen työhön, vaarannettaisiin se, että osapuolten sitoumukset saadaan ajoissa ennen Pariisin ilmastokokousta vuonna 2015. Toinen haaste on vastuun määritelmä. Puitesopimuksen artiklan 3.1 perusteella on filosofinen kysymys, voidaanko nykyisille ja tuleville teollisuusmaiden kansalaisille jakaa vastuita 1800-luvun päästöjen perusteella ja tarkoittaako ”edelläkävijyys” tällaista lähestymistapaa. Kolmas syy koskee teknistä toteutusta. Brasilian ehdotuksessa historialliset päästöt laskettaisiin kaikille sektoreille ja kaikille Kioton pöytäkirjan kuudelle kaasulle. Vaikka esimerkiksi energiaperäisistä hiilidioksidipäästöistä saattaisi tietoja löytyäkin, muiden kaasujen ja sektoreiden osalta tietojen saatavuus voi olla vaikeampaa. Suomen kaltaiselle maalle relevantti lisäkysymys on metsien kohtelu tällaisessa tarkastelussa.

4. Japani

Japani ilmoitti perjantaina 15. marraskuuta heikentävänsä roimasti päästötavoitettaan Fukushiman tapahtumien takia. Samalla Japani lupasi vuoteen 2015 asti 16 miljardia dollaria uutta ilmastorahoitusta, josta 13 miljardia olisi julkista. Reaktiot päästötavoitteen laskemiseen ovat olleet tyrmistyneitä. Climate Action Tracker:in analyysin mukaan siirtyminen esimerkiksi ydinvoimasta kivihiileen ei riitä lähellekään selittämään tehtyä muutosta, vaan kyseessä on laajempi kunnianhimon lasku.

Ministerit saapuvat paikalle tämän viikon alkupuolella. Nyt alkaa neuvottelujen kiihkein vaihe. Odotettavissa on pitkiä keskusteluja esimerkiksi vahingoista ja menetyksistä.

Pääneuvottelija Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Blogin etusivulle

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.