Vihreillä velkakirjoilla yksityinen ilmastorahoitus nousuun?

RSS
20.7.2015 Miia Berger, ympäristöministeriö

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tarvittavan rahoituksen mobilisointi on Pariisin ilmastoneuvotteluiden yksi merkittävistä haasteista. Ilmastorahoituksen tavoitteeksi on teollisuusmaiden osalta asetettu 100 miljardia US dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Pariisissa tullaan neuvottelemaan mahdollisuudesta nostaa tämän tavoitteen kunnianhimon tasoa sekä vuoden 2020 jälkeisestä ilmastorahoituksesta. Ilmastorahoitus on tarkoitus koota yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta sekä ns. innovatiivisista rahoituslähteistä. Toimeenpanon yksityiskohdista ei ole vielä sovittu, mutta ns. green bondit, eli vihreät velkakirjat, voisivat olla yksi esimerkki innovatiivisista rahoituslähteistä.

Green bondit ovat uudenlainen rahoitusinstrumentti ympäristöystävällisille hankkeille. Kyse on velkakirjoista, joita sijoittajat voivat ostaa liikkeeseen laskun hoitaneilta pankeilta. Velkakirjoihin sijoitetuilla varoilla toteutetaan ympäristönsuojelua edistäviä hankkeita. Rakenteiltaan green bondit vastaavat muuten tavallisia joukkovelkakirjoja. Sijoittaja saa sijoitukselleen kiinteää tai muuttuvaa tuottoa. Vihreiden velkakirjojen tapauksessa sijoitetut varat käytetään sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla on todennettavia ympäristöhyötyjä, kuten esimerkiksi tuulipuistolle. Velkakirjan merkitseminen green bondiksi on siis sijoittajille signaali sijoutuksen ympäristöystävällisyydestä, minkä on tarkoitus lisätä pääomavirtaa ympäristön kannalta hyviin toimiin.

Ympäristöystävällisten sijoituskohteiden kysyntä on kasvanut maailmalla merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Vihreiden velkakirjojen markkinat lähtivät nousuun 2014 (climatebonds.net) jolloin niitä laskettiin liikkeeseen 36,6 miljardin dollarin edestä, eli triplasti enemmän kuin vuonna 2013. Tämä on 23 kertaa enemmän (economist.com) kuin Saksassa käytetään veronmaksajien rahoja aurinko- ja tuulienergian tukemiseen.

Sijoittajat ovat yhä tietoisempia ja kiinnostuneempia toimiensa eettisyydestä ja yrityksensä julkisuuskuvasta. Tiedossa on myös, että ilmastonmuutos ja kiristyvät ilmastotoimet lisäävät fossiiliseen energiaan sijoittamisen epävarmuutta pitkällä tähtäimellä. Vihreisiin velkakirjoihin sijoittaminen voi paitsi auttaa näiden riskien välttämisessä myös tarjota keinon tarttua uusiin taloudellisiin mahdollisuuksiin, joita siirtyminen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa tuo tullessaan. Esimerkiksi Norjan eläkerahasto, Nordea ja Rockefeller Brothers Fund vetävät jo pois rahoitustaan (hs.fi) kohteista, jotka aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Myös ruotsalainen eläkerahasto AP2 on sijoittanut green bondeihin jo yli 340 miljoonan euron edestä (nib.int).

Vihreissä velkakirjoissa on kuitenkin myös omat haasteensa sijoittajan kannalta. Esimerkiksi voi olla vaikeaa ennustaa, mitkä teknologiat lyövät läpi tulevaisuudessa. Erityisesti laman aikana sijoittajat välttelevät korkean riskin sijoituskohteita. Ennustettavuutta haittaavat myös öljyn hinnan vaihtelu sekä uusiutuvaan energiaan kohdistuvien tukien jatkuvuuden epävarmuus.

Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan ei tapahdu itsestään, ja vihreät velkakirjat tarjoavat mahdollisuuden uusiin ja nopeampiin rahoitusratkaisuihin yksityisillä markkinoilla. Sijoittamiseen ei liity samanlaisia väliportaita ja byrokratiaa kuten julkisen sektorin toimiin. Eräiden laskelmien mukaan (theguardian.com) puhtaaseen energiaan investointien tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2020 mennessä ja kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen olisi mahdollista.

On ilmeistä, ettei ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tarvittavaa valtavaa rahoituspottia saada kasaan vain julkisella rahoituksella, vaan lisäksi tarvitaan yksityistä ilmastorahoitusta. Esimerkiksi vuonna 2014 pidetyssä New Yorkin ilmastohuippukokouksessa eräät liikepankit sitoutuivatkin (climateaction.unfccc.int) 30 miljardin dollarin ilmastorahoitukseen vuoden 2015 loppuun mennessä muun muassa vihreiden velkakirjojen avulla. Yksityisen ilmastorahoituksen maksimoimiseksi tarvitaan kuitenkin julkisen sektorin tukitoimia. Julkisen sektorin asettamat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvien toimien ennakoitavuus kaiken kaikkiaan lisäävät sijoittamisen houkuttelevuutta ja kannattavuutta. Vielä tulisi myös luokitella tarkemmin se, millaiset hankkeet voivat saada rahoitusta vihreiden velkakirjojen kautta.

Miia Berger
harjoittelija, ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosasto

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.