Otsonikerroksen suojelu

Otsonikerroksen heikentäminen on estettävä

Otsonikerros suojaa maapallon elämää suodattamalla tehokkaasti auringosta tulevaa UV-säteilyä. Liiallinen altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa ihosyöpää ja silmäsairauksia sekä vahingoittaa ekosysteemiä.

Elintärkeää otsonikerrosta ohentavat ihmisten toiminnan vaikutuksesta ilmaan pääsevät yhdisteet, erityisesti CFC-yhdisteet eli kloorifluorihiilivedyt (freonit) ja metyylibromidi. Näitä on käytetty muun muassa ponnekaasuina, kylmäaineina, vaahtomuoveissa, sammutusaineena, liuottimina ja tuholaisten torjunnassa.

Suomessa on asetettu EU-sääntelyllä rajoitteita otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöön, tuontiin ja vientiin. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joilla näiden aineiden haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään tai estämään. Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on EU:ssa nykyään kielletty muutamaa suppeaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Otsonikerroksen ohentuminen on näin saatu pysäytettyä, mutta sen palautuminen entiselleen kestää vielä vuosikymmeniä.

Otsonikerroksen suojelun tulevaisuuden haasteet

Onnistuneet toimenpiteet otsonikerroksen suojelemiseksi eivät ole tehneet suojelutyötä tarpeettomaksi. Haasteita asettavat sekä ilmaston lämpeneminen että otsonia heikentävien yhdisteiden tilalle kehitettyjen aineiden ympäristövaikutukset.

Suurimpia uhkia otsonikerrokselle maailmanlaajuisesti ovat:

  1. Kasvihuoneilmiön voimistuminen, minkä seurauksena yläilmakehän lämpötila saattaa laskea ja nopeuttaa otsonin hajoamista
  2. Freoneja korvaamaan kehitettyjen HFC-yhdisteiden käytön ja niiden päästöjen lisääntyminen. HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, jotka tulisi tulevaisuudessa korvata ympäristöystävällisillä vaihtoehdoilla.
  3. Laitteisiin ja tuotteisiin varastoituneiden freonien päästöt
  4. Typpioksiduuli-päästöjen kasvu

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, p. 0295 250 209, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 3.7.2019 klo 9.36, päivitetty 3.7.2019 klo 15.24