Suomen EU-puheenjohtajuus

Suomi toimii Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019. Suomi toimii puheenjohtajana sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa, että Suomessa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. 

Suomi järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa. Epävirallinen ympäristöministerikokous järjestetään 11.–12.7. Lisäksi Suomessa järjestetään useita virkamiestason kokouksia.

Puheenjohtaja vie eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtii EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. Puheenjohtaja edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja komissioon.

Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma julkistettiin keskiviikkona 26. kesäkuuta. Puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Kestävä puheenjohtajuus

Suomi noudattaa puheenjohtajakaudellaan kestävyyden periaatteita järjestelyissä. Suomi kannustaa toimillaan Eurooppaa edelläkävijyyteen ilmastotoimissa ja haastaa EU-kollegansa mukaan: toimiva ja vieraanvarainen puheenjohtajuus voidaan järjestää ekologisesti kestävällä tavalla. 

Suomessa järjestettävien kokousten määrä on maltillinen ja kaikki kokoukset on keskitetty Helsinkiin. Kokouspaikka Finlandia-talo on hyvin julkisilla liikennevälineillä tavoitettavissa. Pelkästään puheenjohtajakautta varten pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän materiaalia ja digitaalisia ja kiertotalouteen perustuvia sovelluksia suositaan. 

Suomi luopuu perinteisistä puheenjohtajakauden tavaralahjoista ja käyttää niille varatut rahat kokousvieraiden lentojen päästöjen kompensointiin. Kompensaatiokohteet julkaistaan kesäkuussa.

Ympäristöministeriön päätapahtumat Helsingissä

11.–12.7.2019 Epävirallinen ympäristöministerikokous

Epävirallisen ympäristöministerikokouksen teemoina ovat kiertotalous, biodiversiteetti ja ilmastonmuutos. Euroopan hyvinvointi tulevaisuudessa riippuu siitä, miten onnistumme löytämään ratkaisuja ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Kestävä kiertotalous tarjoaa työkaluja kestävyyskriisin ratkaisemiseen. 

Torstaina 11. heinäkuuta ensimmäisessä työistunnossa ministerit keskustelevat EU:n ilmastotavoitteista ja -viesteistä. Toisessa työistunnossa kaikki valtuuskunnat keskustelevat ilmastonmuutoksen lisääntyvistä kansainvälisistä tavoitteista. Keskustelunaiheina ovat myös kansainväliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi vuoden 2020 jälkeen.

Perjantaina 12. heinäkuuta asialistalla on kiertotalous. Ensimmäisessä työistunnossa keskitytään haastavien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen, ratkaisemiseen kiertotalouden ratkaisuilla. Kokouksen päätteeksi keskustellaan siitä, miten EU:ssa edetään kiertotalouden seuraavaan vaiheeseen.

30.9. European Days for Sustainable Circular Economy

Konferenssissa käsitellään kiertotaloutta viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Konferenssin tavoitteena on määritellä politiikkatoimet ja painopisteet arvioimalla ja käymällä läpi kiertotalouden kehitystä sekä jakamalla tietoa ja vertaamalla näkemyksiä kiertotalouden saralla. Tavoitteena on alan toimijoiden tehokas verkostoituminen ja alan toimijoiden tukeminen.

Puheenjohtajuuskausi tehdään yhdessä

Suomen EU-politiikan linjaukset tehdään EU-ministerivaliokunnassa myös puheenjohtajakaudella. EU-puheenjohtajakauden kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Ympäristöministeriö vastaa toimialansa sisältökysymysten valmistelusta ja ministereidensä työn tukemisesta.

Julkaistu 11.6.2019 klo 13.20, päivitetty 3.7.2019 klo 14.37