Hyppää sisältöön

Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta   

Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

1.7.2020
Luonnon tilaa parantavat Helmi-ohjelman hankkeet käynnistyvät kesällä myös kunnissa. Kunta-Helmi erityisavustuksella rahoitetaan tänä kesänä 16 ensimmäistä kuntien luonnonhoitohanketta. Hankkeissa kunnostetaan uhanalaisia elinympäristöjä kuten jalopuumetsiä, soita, niittyjä ja lintuvesiä. Kunnista kiitetään suoraa panostusta monimuotoisuustyöhön.
Kaikki ajankohtaiset

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. 

Helmi-ohjelmassa tartumme Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Teemme vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi: 

  • Suojelemme ja ennallistamme soita. 
  • Kunnostamme lintuvesiä- ja kosteikoita ranta-alueineen. 
  • Hoidamme perinnebiotooppeja. 
  • Hoidamme metsäisiä elinympäristöjä, kuten lehtoja ja paahdealueita. 
  • Hoidamme ja kunnostamme ranta- ja vesiluontoa, kuten hiekkarantoja. 

Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Helmi_1024X512_7

Elinympäristöjen kunnostukseen ja suojeluun 42 miljoonaa euroa vuodelle 2020

Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, mistä Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 tehdään toimenpidesuunnitelmia, selvityksiä ja inventointeja sekä ryhdytään suojelu, kunnostus ja ennallistamistoimiin. Ensimmäiset suoalueet on jo suojeltu. Hoito- ja kunnostustoimenpiteet aloitetaan suojelualueilta Metsähallituksen luontopalveluiden ja ELY-keskusten toimesta

Lisäksi valmistellaan Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Soiden suojelu ja ennallistaminen

Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistaa suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Suot ovat yksi eniten heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Niissä elää 120 uhanalaista lajia, kuten riekko ja suokukko, kasveista suoneidonvaippa ja lettorikko sekä perhosista suovenhokas ja kirjopapurikko.

Noin puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Merkittävin soiden uhanalaistumisen syy on metsäojitus: yli puolet koko Suomen suoalasta on ojitettu metsänkasvatusta varten. Uudisojitus on jo käytännössä loppunut, mutta soiden kuivuminen jatkuu. 
 
Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Ojitettujen soiden ennallistaminen palauttaa suon luontaisen vesitalouden ja kasvillisuuden, mikä tekee niistä tehokkaita hiilinieluja. Lisäksi ennallistaminen vähentää rehevöittävien ravinteiden valumista soilta vesistöihin ja tasoittaa tulvia. 
 

Luonnontilainen suo.
© Markku Ala-Korpela

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. ELY-keskusten henkilöstö neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Neuvottelut aloitetaan jo selvitetyistä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaista kohteista. 
 
Helmi-ohjelman tavoitteena on ennallistaa vuoden 2023 loppuun mennessä 12 000 hehtaaria soita. Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on vielä noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla on tarkoitus ennallistaa yhdessä maanomistajien kanssa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita joko tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle. 

Suojelualueiden ulkopuolella olevista ojitetuista soista selvitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet. Sen jälkeen niiden ennallistamisesta neuvotellaan maanomistajien kanssa. 

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistavat suojelualueilla ja niiden reunoilla sijaitsevia soita. ELY-keskukset käynnistävät vesien palautushankkeita yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa.

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen

Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelulle. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia, ja kosteikkojen rehevöityminen ja umpeenkasvu on merkittävin syy tähän. 

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen auttaa laajaa joukkoa uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten punasotkia ja heinätaveja, nokikanoja ja monia kahlaajalajeja. Kunnostuksilla parannetaan myös lukuisten kosteikoilla elävien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinmahdollisuuksia.

Suurin osa merkittävistä kosteikoista ja lintuvesistä on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla. Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa näistä 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa kohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, pienpetopyynti ja hoitokalastus. 
 
Kunnostustoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisille erityisille suojelualueille, jotka sisältävät tärkeimmät lintuvesi- ja kosteikkokohteet. 

Suomen ympäristökeskus selvittää lintuvesien ja kosteikkojen kunnostuksen tärkeysjärjestyksen ja tekee oppaan, jonka avulla ELY-keskukset ja Metsähallitus kunnostavat lintuvesiä ja kosteikkoja. 

Perinnebiotooppien hoito

Perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat voimakkaasti uhanalaistunutta luontoamme. Perinnebiotooppeihin kuuluvat luonnonlaitumet ja niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää.

Perinnebiotooppien hoitaminen auttaa niissä elävää runsasta uhanalaista lajistoa. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo ja punakeltaverkkoperhonen sekä luonnonlaitumista riippuvainen naudanlantiainen. Niittyjen ja ketojen hoitaminen turvaa myös ruoantuotantoa, sillä ne ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille. 

Suomessa on nykyisin laidunnuksen ja muun hoidon piirissä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. 

Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa vuoden 2023 loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. 
Hoitaminen ja kunnostaminen aloitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla. ELY-keskukset kartoittavat arvokkaimmat perinnebiotoopit vuosina 2019–2021. Hoito ja kunnostuskohteet valitaan kartoitusten perusteella.

Metsäisten elinympäristöjen hoito

Metsäisten elinympäristöjen hoidolla tuetaan elinympäristöjä, joiden luonnonarvot ovat vähentyneet esimerkiksi elinympäristöjen umpeutumisen seurauksena tai ihmisen toiminnan takia. Tällaisia elinympäristöjä voivat olla esimerkiksi lehdot, paahdeympäristöt ja joiden lajien esiintymispaikat.

Helmi-ohjelman tavoitteena on hoitaa 600 kohdetta. Alkuvaiheessa toimissa tullaan keskittymään kohteille, joilla on jokin alueen suojelua turvaava sopimus, päätös tai kaavamerkintä. Helmi-ohjelmassa on tarkoitus löytää myös uusia keinoja erilaisten kohteiden luonnonarvojen turvaamiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Käytännön toimia metsäisten elinympäristöjen hoidossa voivat olla esimerkiksi kuusten poistaminen lehdoista tai jalopuumetsiköistä sekä eri lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla.

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksella tuetaan ensisijaisesti pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta, joiden tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä sekä fladoja ja kluuveja. Näistä kiireellisimmin hoidettavia ovat monet purot ja lähteet, joiden kunnostusmenetelmistä on jo paljon kokemusta. Valuma-alue näkökulma otetaan huomioon kaikkien toimenpiteiden suunnittelussa ja erityisesti niiden toteutusaikataulussa. Vesien ja rantojen kunnostustoimia voidaan myös yhdistää muden teemojen, kuten soiden, lintuvesien ja perinnebiotooppien toteutukseen.

Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa 200 kohdetta.

Monet rantaelinympäristöt vaativat nykyistä parempaa lähtötiedon tasoa toimenpiteiden suunnittelun ja kohdentamisen taustaksi. Tämän vuoksi hankkeessa tehdään ensimmäisessä vaiheessa lisäselvityksiä ja tiedon hankintaa. Monet tarvittavat toimet liittyvät myös kaavoituksen ja lainsäädännön kehittämiseen. Rantojen elinympäristöt onneksi hyötyvät jo alkuvaiheessa muiden Helmi-teemojen kohteiden kautta tapahtuvien toimien ansiosta. Ensisijaisia kohteita, joissa kunnostustoimia voitaisiin tehdä, tulisivat olemaan hyvin inventoidut hiekkarannat ja dyynit.
 

Lisätietoja: 

Ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 0295 250 240, paivi.gummerus-rautiainen@ym.fi 

Erityisasiantuntija Hanna-Leena Keskinen, p. 0295 250 096, hanna-leena.keskinen@ym.fi

Helmi-ohjelman teemat:

Soiden ennallistaminen, luontotyypit: ympäristöneuvos Aulikki Alanen, p. 0295 250 333, aulikki.alanen@ym.fi

Perinnebiotoopit: ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, p. 0295 250 166, tapio.heikkila@ym.fi

Lintuvedet ja -kosteikot: johtava asiantuntija Ilpo Huolman, p. 0295 021 393, ilpo.huolman@ely-keskus.fi

Metsäiset elinympäristöt, soiden suojelu: ylitarkastaja Esa Pynnönen, p. 0295 250 386, esa.pynnonen@ym.fi

Ranta- ja vesiluonto: neuvotteleva virkamies Antton Keto, p. 0295 250 148, antton.keto@ym.fi

Julkaistu 7.10.2019 klo 12.40, päivitetty 30.6.2020 klo 12.30