Vähä­hiilinen rakentaminen

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi voi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakentamisalan päästöjä vähennettävä.  

Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. 

Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on 1.1.2026 alkaen huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi, ja että rakennukselle laaditaan sen valmistumisen jälkeen ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Vaatimus koskee niitä rakennuksia, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen.   

• Rakentamislaki (Finlex) 

Ilmastoselvityksissä arvioidaan rakennuksen elinkaariset ilmastovaikutukset käyttäen ympäristöministeriön arviointimenetelmää ja Suomen ympäristökeskuksen kansallista päästötietokantaa tai muita arviointimenetelmän kuvaamia lähtötietoja.  

Rakennustuoteluetteloon sisällytetään tiedot rakennuksessa käytettävistä tuotteista pääpiirustustasoisesti. 

• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta (Finlex) 

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle on asetettu raja-arvot, joiden alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä. Raja-arvojen ylitys sallitaan tietyissä erityistilanteissa. Asetus tuli voimaan 9.1.2026, ja sitä sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen. 

• Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista (Finlex) 

Ympäristöministeriön koekäyttöön julkaisema arviointimenetelmää tukeva dokumentti selkeyttää ja tukee rakennuksen vähähiilisyyden arviointia. Julkaisu sisältää sovellusesimerkkejä, suosituksia ja lisätietoja, rakentamishankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä rakennusvalvontaviranomaiselle. 

• Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää tukeva dokumentti 2025

Kansallinen päästötietokanta CO2data mahdollistaa ja yhdenmukaistaa rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskemisen. Suomen ympäristökeskuksen kehittämä palvelu tarjoaa Suomessa yleisesti käytössä olevien rakennustuotteiden hiilijalanjälkeä kuvaavat arvot, energiamuotojen päästökertoimet, kuljetusten ja työmaatoimintojen päästötietoja sekä hiilikädenjäljen laskentaan tarvittavia tietoja. 

• Kansallinen päästötietokanta CO2data (syke.fi) 

Ilmastoselvitykset ja rakennustuoteluettelot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Kun kunnat siirtyvät toimittamaan tietoja järjestelmään, ne ovat sieltä viranomaisten ja muiden tietoa tarvitsevien hyödynnettävissä.

• Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti (syke.fi)

Euroopan komissio on julkaissut uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) 7 artiklaan liittyvän delegoidun säädöksen rakennusten ilmaston lämmityspotentiaalin laskennasta.  

Global Warming Potential (GWP) -laskennan tarkoituksena on yhdenmukaistaa tapaa, jolla EU-jäsenvaltiot arvioivat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Ympäristöministeriö valmistelee vuoden 2026 aikana delegoidun säädöksen edellyttämiä muutoksia asetukseen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Delegoidun säädöksen perusteella tehtävät vähähiilisyyden arviointimenetelmän muutokset tulevat sovellettaviksi vuoden 2028 alusta alkaen.

• Komission delegoitu säädös GWP-laskennastaLinkki toiselle sivustolle (europa.eu)